Kuva: Shutterstock
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot jyrkässä kasvussa - tämä on yleisin syy
Nousu oli tutkimuksen mukaan erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät jyrkästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Työterveyslaitoksen rekisteritutkimuksen mukaan nousu oli erityisen rajua sote-alalla sekä alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla.
– Tulokset olivat kahdella tavalla pysäyttävät. Mielenterveysperusteisten poissaolojen kasvutrendi näkyi kaikilla tutkituilla toimialoilla, ja samaan aikaan eri työntekijäryhmien väliset erot syvenivät, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen.
Vuonna 2015 sote-alan naisilla oli keskimäärin alle 1,6 poissaolopäivää henkilöä kohden vuodessa, kun vuonna 2021 määrä oli jo yli 3,8 päivää.
Ammattiluokista erityisesti alemmat toimihenkilönaiset erottuivat. Heidän keskimääräinen poissaolopäivien määränsä nousi 1,3 päivästä 3,4 päivään vuodessa.
– Alemmat toimihenkilönaiset muodostivat noin kolmasosan työvoimasta, mutta heidän poissaolojaksonsa selittivät lähes puolet koko poissaolojen kasvusta. Tämä osoittaa, että mielenterveyspoissaolot kasautuivat erityisesti tiettyihin naisvaltaisiin ryhmiin, Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Varje havainnollistaa.
Tulosten mukaan ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien mielenterveyspoissaolojen syynä. Seuranta-aikana masennukseen liittyvät poissaolot 1,7-kertaistuivat, kun taas ahdistukseen liittyvät kasvoivat 3,4-kertaisiksi. Vuonna 2021 ahdistuneisuushäiriöt nousivat ensimmäistä kertaa uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimmäksi syyksi.
Kasvu painottui erityisesti nuoriin ja keski-ikäisiin toimihenkilönaisiin. Myös toimihenkilömiehillä ahdistuneisuuteen liittyvät poissaolot lisääntyivät selvästi. Määrät jäivät kuitenkin heillä naisia matalammaksi.
– Sukupuoli, ikä ja asema työelämässä heijastuivat poissaolopäivien kasvun voimakkuuteen. Muutos ei kuitenkaan rajoittunut vain tiettyihin ryhmiin, vaan ahdistuneisuuteen liittyvät poissaolot lisääntyivät kaikissa väestöryhmissä, Varje tarkentaa.
Syitä muutokselle voivat olla muun muassa työelämän ja kulttuurin muutokset.
– Muutos voi kertoa paitsi työolojen kuormittavuudesta myös siitä, että kulttuuriset tavat hakea apua ja luokitella oireita ovat muuttuneet. Nämä tekijät yhdessä voivat selittää, miksi kasvu on ollut niin voimakasta etenkin naisvaltaisilla aloilla ja nuoremmissa ikäryhmissä, Väänänen arvioi.
Lue myös: Nuorten mielenterveysoireilussa on alueellisia eroja, kertoo THL
Lähde: Työterveyslaitos
