Runsas vapaa-ajan ruutuaika on yhteydessä heikompiin oppimistuloksiin suomalaisilla nuorilla, selviää Jyväskylän yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkijoiden mukaan eniten digitaalisia laitteita viihdekäyttöön käyttävät 15-vuotiaat voivat olla matematiikassa, lukemisessa ja luonnontieteissä jopa vuoden jäljessä ikätovereitaan.
Lue myös: Opettajaa lyötiin ja potkittiin päähän koulun välitunnilla – oppilas ei joudu syytteeseen
Lue myös: Yllättävä havainto arkisesta juomasta – jo lasillinen päivässä voi vähentää masennusoireita
Tutkimuksessa analysoitiin yli 10.000 Suomessa asuvan nuoren tietoja PISA 2022 -aineistosta. Tulosten mukaan yhteys näkyi johdonmukaisesti sekä poikien että tyttöjen ja niin syntyperäisten kuin maahanmuuttajataustaistenkin nuorten keskuudessa.
Tutkijoiden mukaan aiemmat tutkimukset tukevat havaintoa. Runsas aika videoiden katselun, pelaamisen ja sosiaalisen median parissa voi vähentää opiskeluun käytettyä aikaa, heikentää unen määrää sekä syrjäyttää liikuntaa ja kasvokkain tapahtuvaa sosiaalista kanssakäymistä.
Tutkimusryhmän puolesta kommentoineen tutkija Mitcho Hristovin mukaan vanhempien kannattaa rajoittaa lasten ja nuorten viihteellistä ruutuaikaa enintään kahteen tuntiin päivässä kouluviikon aikana. Suositus on linjassa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Opetushallituksen aiempien ohjeiden kanssa.
Yllättävä havainto liittyi nuorten omiin arvioihin digitaalisesta osaamisestaan. Ne oppilaat, jotka luottivat vahvasti omiin ohjelmointitaitoihinsa, menestyivät keskimäärin heikommin keskeisissä oppiaineissa. Sen sijaan vahva luottamus käytännön digitaitoihin, kuten tiedonhakuun sekä tekstinkäsittely- ja esitysohjelmien käyttöön, oli yhteydessä parempaan koulumenestykseen.
Lue myös: Suomen paras Lidl palkittiin – täältä se löytyy
Lue myös: Juhannusruuhkat alkavat tänään – tämä on suomalaisten ehdoton suosikkibiisi automatkalle
Tutkimuksessa havaittiin myös, että digitaalisten laitteiden käyttö koulutehtävissä oli yhteydessä heikompaan suoriutumiseen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskuudessa. Syntyperäisillä suomalaisnuorilla vastaavaa yhteyttä ei löytynyt.
Tutkijoiden mukaan ilmiö voi liittyä digitaalisten taitojen, kielitaidon ja oppimisen haasteisiin, mutta aihe vaatii vielä lisätutkimuksia.