Lomaraha on monelle suomalaiselle tuttu sana, mutta sen merkitys ei ole kaikille selvä. Kyseessä on erillinen palkkio, jota maksetaan yleensä kesäloman yhteydessä, mutta se ei ole lakisääteinen etuus.
Toisin sanoen lomaraha ei kuulu automaattisesti jokaiselle työntekijälle, vaan sen maksamisesta sovitaan erikseen työehtosopimuksissa tai työsopimuksessa.
Lue myös: Nyt voit tilata Woltista kesätyöntekijän kotiovelle
Lue myös: Arman Alizad tylytti influenssereita TikTokissa: ”Lopettakaa. Vittu te ootte sairaita”
Lomarahasta käytettiin aiemmin nimitystä lomaltapaluuraha, ja termit menevät yhä helposti sekaisin lomakorvauksen kanssa. Lomaraha on kuitenkin eri asia kuin lomakorvaus, joka tarkoittaa rahaa pitämättä jääneestä lomasta. Lomaraha taas on erillinen lisäpalkkio varsinaisen loma-ajan palkan päälle.
Tyypillisesti lomarahan suuruus perustuu työntekijän normaaliin vuosilomapalkkaan. Usein käytetty nyrkkisääntö on, että lomaraha on noin puolet lomapalkan määrästä. Esimerkiksi jos kuukausipalkka on 2.800 euroa, lomaraha voi olla noin 1.400 euroa.
Tällöin työntekijä saa loman ajalta sekä normaalin loma-ajan palkan että lomarahan. Kokonaisuudessa tämä tarkoittaa, että 2.800 euron kuukausipalkalla loma-ajalta maksettava summa voi nousta noin 4.200 euroon, kun lomaraha huomioidaan. Lopullinen summa riippuu kuitenkin aina sopimuksista ja alakohtaisista työehtosopimuksista.
Lue myös: Riikka Purra sohaisi taas muurahaispesää: ”Jos ei maistu, aina pääsee ulos maasta”
Lue myös: Tämä on hedelmistä terveellisin – ja syöt sitä jo todennäköisesti väärin
Lomaraha maksetaan yleensä kesäloman aikana tai sen jälkeen, esimerkiksi lomaltapaluun yhteydessä. Joissakin työpaikoissa siitä voidaan myös sopia vaihtoehtoisesti vapaapäivinä. Työsuhteen päättyessä työntekijällä voi olla oikeus saada lomaraha tai sen osuus mukana viimeisessä palkassa.
Vaikka lomaraha tuntuu ylimääräiseltä rahalta, se on käytännössä osa palkkaa ja siten myös veronalaista tuloa. Se kannattaa huomioida esimerkiksi verokorttia ja vuosituloja suunnitellessa, sillä se voi vaikuttaa siihen, riittääkö veroprosentti koko vuodelle.
Lomarahan juuret ulottuvat 1970-luvulle, jolloin se tunnettiin alun perin lomaltapaluurahana. Sen kehitti Metalliliitto kannustimeksi, jolla pyrittiin varmistamaan työntekijöiden palaaminen takaisin töihin lomien jälkeen.
Nykyään järjestelmä on vakiintunut osaksi suomalaista työelämää, vaikka alkuperäinen ajatus kuulostaa nykypäivänä jo kaukaiselta.
Lähde: Duunitori