Kuva: Shutterstock
Suomalaisten irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet
Suomalaisten työhyvinvoinnissa ja asenteissa on tapahtunut enemmän myönteisiä kuin kielteisiä muutoksia viimeisen kahden vuoden aikana.
Suomalaisten työhyvinvoinnissa ja asenteissa on tapahtunut käänne myönteisempään, kertoo Työterveyslaitos. Tuoreen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet, erityisesti alle 30-vuotiailla. Tällä hetkellä noin joka viides miettii usein irtisanoutumista työstään.
– Työn imu ennustaa sitoutumista ja halua jatkaa nykyisessä työpaikassa, joten sen nousu väestötasolla ja laskun pysähtyminen vihdoin myös nuorilla voi selittää irtisanoutumisaikeiden vähenemistä. Myös yleinen heikko työmarkkinatilanne voi vaikuttaa asiaan, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Yhä useampi kokee myös työn imua, eli myönteistä työhyvinvointia. Työn imun yleisuus on palautunut samalla tasolle kuin missä se oli ennen koronapandemiaa. Yleisintä se on 56-65-vuotiailla.
– Ikäryhmien väliset erot ovat selkeitä. Nuoremmat ikäryhmät kokevat yleisesti vähemmän työn imua ja useammin työssä tylsistymistä. Olemme havainneet tämän ilmiön jo aikaisempinakin vuosina, sanoo tutkija Sampo Suutala Työterveyslaitoksesta.
Työuupumusoireilu on sen sijaan pysynyt samalla tasolla koko 2020-luvun. Suomalaisista noin 8 prosentilla on työuupumus. Tutkimuksen mukaan nuori ikä oli yhteydessä riskiin uupua töissä. Mysö työroolien välillä on eroja. Esihenkilöista 10 prosentilla on todennäköinen työuupumus, työntekijöistä 7 prosentilla.
– Esihenkilöitä kuormittaa erityisesti liiallinen työn määrä. Työuupumuksen oireista kognitiiviset häiriöt ovat lisääntyneet heillä entisestään. Vastapainona esihenkilöt kokevat runsaasti työn voimavaroja, ja ne ylläpitävät työn imua hyvällä tasolla. Esihenkilöiden työn kuormitustekijöihin työelämän epävarmuuden ja lisääntyneen etätyön oloissa tulee kiinnittää huomiota, sanoo Hakanen.
Etätyön sen sijaan huomattiin olevan yhteydessä sekä myönteisiin että kielteisiin ilmiöihin.
– Etätyö on yhteydessä sekä myönteisiin että kielteisiin ilmiöihin. Samalla kun etätyö saattaa auttaa työkuormituksen hallinnassa, se voi nakertaa tärkeitä työn sosiaalisia voimavaroja kuten luottamusta, kuulluksi tulemisen kokemusta sekä oman työn merkityksellisyyttä, sanoo Janne Kaltiainen.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus on seurannut työhyvinvointia ja työasenteita vuodesta 2019. Tuoreimmassa tuloskoosteessa tarkastellaan muutoksia erityisesti kesän 2023 ja kesän 2025 välillä.
Lue myös: Näitä työpaikkoja haettiin Baronan mukaan viime vuonna eniten - yksi paikka sai lähes 4000 hakemusta
Lue myös: Työystävien merkitys on suomalaisille suuri: "Ei jää epäselväksi, mikä laskee stressitasoja"
Lähde: Työterveyslaitos
