Käärmeiden alkuperä on saattanut olla huomattavasti monimuotoisempi kuin tutkijat ovat pitkään uskoneet.
Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että varhaiset käärmeet eivät eläneet vain yhdessä ympäristössä, vaan osa niistä kaivautui maan alle, osa liikkui maan pinnalla ja osa eli meressä jo noin 80 miljoonaa vuotta sitten.
Lue myös: Suomalaisten suosikkisaarelle pääsee pian ilman välilaskua – suorat lennot alkavat
Lue myös: Netflixin hinnat nousevat – näin paljon maksat jatkossa
Nature-tiedelehdessä julkaistu tutkimus perustuu Brasiliasta löydettyyn poikkeuksellisen hyvin säilyneeseen käärmefossiiliin. Uusi laji on saanut nimekseen Tametara mirim, ja sen ansiosta tutkijat ovat saaneet aiempaa tarkemman kuvan käärmeiden varhaisesta evoluutiosta. Fossiili on yksi maailman parhaiten säilyneistä laatuaan.
Tutkimuksessa olivat mukana myös Helsingin yliopiston tutkijat. Fossiilin kalloa tutkittiin tietokonetomografian ja 3D-kuvantamisen avulla, minkä ansiosta tutkijat pystyivät rakentamaan digitaalisen mallin sen aivojen rakenteesta. Juuri aivorakenteet antoivat ratkaisevia vihjeitä siitä, millaisessa ympäristössä eläin eli.
Lue myös: Kobra luikerteli turistin lahkeesta sisään – hotellin matelijaesitys päättyi traagisesti
Lue myös: Väsyttääkö koko ajan? Yllättävät arjen tavat voivat viedä energiasi huomaamatta
Tutkijat vertasivat Tametaraa toiseen tunnettuun käärmefossiiliin, Argentiinasta löydettyyn Dinilysia patagonicaan. Vertailu paljasti, että lajien aivorakenteet erosivat selvästi toisistaan. Tametara vaikutti olevan sopeutunut maan alla kaivautumiseen, kun taas Dinilysia eli maan pinnalla.
Lisäksi aiemmat merellisistä kerrostumista tehdyt fossiililöydöt osoittavat, että osa varhaisista käärmeistä viihtyi myös vedessä.
Tutkijoiden mukaan löydös muuttaa käsitystä käärmeiden kehityksestä. Aiemmin on kiistelty siitä, kehittyivätkö käärmeiden pitkät ja raajattomat vartalot ensisijaisesti kaivautumisen vai vesielämän seurauksena. Uuden tutkimuksen perusteella vastaus näyttää olevan molemmat, sillä eri käärmelajit sopeutuivat erilaisiin elinympäristöihin jo hyvin varhaisessa vaiheessa.
Tutkimuksen mukaan käärmeiden evoluutio ei siis edennyt yhtä suoraviivaista kehityspolkua pitkin, vaan lajit kehittyivät rinnakkain erilaisiin elinympäristöihin.
Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan juuri fossiilien aivorakenteiden tutkiminen avaa täysin uusia mahdollisuuksia ymmärtää, miten yksi maailman menestyneimmistä eläinryhmistä on saanut alkunsa.