Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL esittää uudessa ehkäisevän päihdetyön ohjelmassaan radikaaleja toimenpiteitä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön hillitsemiseksi.
Kylmää kyytiä saa myös rahapelaaminen.
Lue myös: THL: Tällaiset ovat hantaviruksen riskit Euroopassa
– Päihteiden, nikotiinituotteiden ja rahapelien saatavuus ja näkyvyys ovat lisääntyneet, samoin kuin niiden riskejä lisäävät tekijät, kuten työttömyys ja toimeentulovaikeudet sekä velkaantuminen. Tarvitsemme sekä korjausliikkeitä kansalliseen politiikkaan että suunnitelmallista ja vaikuttavaa ehkäisevää päihdetyötä, joka kohdistuu myös haavoittuvimpiin ryhmiin, sanoo THL:n pääjohtaja Mika Salminen tiedotteessa.
Valtionhallinnon, hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen asiantuntijoiden yhteistyössä laatima ohjelma sisältää yhteensä 45 konkreettista toimenpidettä ehkäisevään päihdetyöhön.
Tavoitteena on muun muassa, että vuoteen 2030 mennessä alle viisi prosenttia aikuisväestöstä käyttää päivittäin tupakka- tai nikotiinituotteita ja rahapelejä riskitasolla pelaavien osuus on korkeintaan seitsemän prosenttia.
Erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten suojaamiseen. Selkeä tavoite on, etteivät alaikäiset käytä päihteitä tai pelaa rahapelejä.
Lue myös: THL: Nuorten hyvinvointia voi parantaa ilmainen ja helppo keino – jo kerta viikossa auttaa
Lue myös: Nyt vedettiin raja: alle 13-vuotiaille ei omaa älypuhelinta – selvitys somerajoituksista etenee
– Toimintaohjelmassa esitetään selvitettäväksi muun muassa tupakka- ja nikotiinituotteiden ja rahapelien ikärajan nostamista 20 vuoteen, tupakka- ja nikotiinituotteiden myynnin kieltäminen tietyn vuoden jälkeen syntyneiltä sekä käytännön toimia nuorten mediakriittisyyden lisäämiseksi ja vanhemmuuden vahvistamiseksi. Keskeistä on myös arkiympäristöjen – koulujen, harrastusten ja nuorisotyön – roolin vahvistaminen suojaavien tekijöiden rakentamisessa, tiedotteessa kerrotaan.
Uusi ohjelma keskittyy myös purkamaan aktiivisesti päihde- ja riippuvuusongelmiin liittyvää stigmaa, joka hidastaa avun hakemista ja heikentää yhdenvertaisuutta.
– Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa ammattilaisten kohtaamisosaamisen vahvistamista ja viestinnän kehittämistä myötätuntoisemmaksi ja yhdenvertaisuutta edistäväksi, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Teija Strand.