Miksi hiuksia nypitään? Uusi tutkimus paljastaa piilevän syyn

Tuleeko joskus nypittyä? Se ei välttämättä johdu ahdistuksesta tai muista negatiivista tunteista.

Julkaistu:

Uusi tutkimus syventää ymmärrystä trikotillomaniasta eli hiustennyppimishäiriöstä. Heidelbergin yliopistollisen sairaalan tutkijat selvittivät ilmiötä 10 päivää kestäneessä seurantatutkimuksessa.

Usein ajatellaan, että syynä olisi ahdistus tai muut voimakkaat negatiiviset tunteet. Näin ei kuitenkaan aina ole, sillä ihmiset saattavat nyppiä hiuksiaan myös huomaamattaan tai ajatustensa harhaillessa.

Tässä tutkimuksessa nousi esiin kaksi yllättävää tekijää, jotka ovat pitkästyminen ja väsymys.

Heidelbergin tutkijat seurasivat 61 trikotillomaniasta kärsivää aikuista. Osallistujat vastasivat päivittäin seitsemään sovelluksen lähettämään kyselyyn sekä kirjasivat ylös nyppimisepisodit heti niiden tapahduttua. Kyselyitä kertyi yhteensä 2 557 ja nyppimisepisodien kirjauksia 702.

Lue myös: Paljastaako uni Alzheimerin taudin varhaisen riskin – sinitumake vaarassa jo nuorilla

Lue myös: Tämä arkinen tapa voi paljastaa jo 50-vuotiaana, kuinka pitkä työura on edessä

Tulosten mukaan voimakas kimmoke ennusti vahvasti nyppimistä. Negatiiviset tunteet, kuten ahdistus tai suru, olivat yhteydessä voimakkaampaan nyppimisen tarpeeseen, mutta ennustivat nyppimisen aloittamista selvästi heikommin kuin kimmoke.

Pitkästyminen oli vahva kimmoke, sillä se ennusti sekä välitöntä että myöhemmin tapahtuvaa hiustennyppimistä. Tutkijat arvioivat, että nyppiminen saattaa toimia keinona säädellä vireystilaa ja hakea lisää stimulaatiota silloin, kun ihminen on pitkästynyt. Alhaisen energian tila puolestaan voimisti kimmoketta huomattavasti, vaikka se ei aina johtanut itse toimintaan.

Tulokset tukevat teoriaa, jonka mukaan nyppimisen kaltainen toistuva kehollinen toiminta on keino nostaa alhaista vireystilaa silloin, kun aivot kaipaavat virikkeitä.

Trikotillomania ei ole uusi ilmiö, sillä hiusten nyppimistä koskevia kuvauksia löytyy jo antiikin Kreikan ajoilta Hippokrateelta ja Aristoteleelta. Häiriötä esiintyy pienellä osalla väestöstä, ja sitä ilmenee usein samanaikaisesti esimerkiksi ahdistuksen, masennuksen, pakko-oireisen häiriön ja ADHD:n kanssa.

Lue myös: Tutkijoiden mukaan muutaman minuutin tehotreeni on elimistölle todellista shokkihoitoa

Lue myös: Masennuslääkkeiden alkuvaiheen käytön ja seksielämän tylsyyden väliltä löytyi yhteys

Lähde: ScienceAlert

Lisää Voice.fi Googlen ensisijaiseksi lähteeksi