Hongkongin polyteknisen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan aivoterveydessä ei ratkaise vain rasvan määrä, vaan ennen kaikkea sen sijainti kehossa. Siksi kahden samanpainoisen ja samankokoisen ihmisen terveysriskit voivat erota toisistaan merkittävästi.
Nature Mental Health -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin yli 18 000 britin rasvajakaumaa, aivokuvia sekä kognitiivisia testituloksia. Kyseessä on tiettävästi maailman ensimmäinen näin laaja tutkimus, jossa selvitetään kehon eri osien rasvan vaikutusta aivojen rakenteeseen, hermoverkkoihin ja toimintaan.
Tutkimuksessa havaittiin, että raajojen, keskivartalon ja sisäelinten ympärille kertynyt rasva vaikuttavat aivojen eri osiin, kuten liikkumista, tunteita, muistia ja aivorunkoa sääteleviin alueisiin.
Lue myös: Tutkimus: Esidiabeteksen voi peruuttaa ilman laihduttamista
Lue myös: Arkinen unisynti voi kerryttää kiloja – tulokset olivat selkeitä
Kaikista rasvatyypeistä vahingollisimmaksi paljastui viskeraalinen rasva eli sisäelinrasva, joka pakkautuu vatsaonteloon elinten ympärille. Se oli tutkimuksessa ainoa rasvatyyppi, joka oli suoraan yhteydessä aivojen valkean aineen vaurioihin.
Valkea aine toimii aivojen ”kaapelointina”, joka kuljettaa viestejä hermosolujen välillä. Valkean aineen vauriot ovat keskeinen tekijä muun muassa aivoverenkiertoperäisissä muistihäiriöissä ja aivojen pienien verisuonien sairauksissa, jotka lisäävät riskiä sairastua dementiaan.
Vaurioiden syyksi epäillään sisäelinrasvan aiheuttamaa matala-asteista tulehdusta.
– Viskeraalinen rasvakudos erittää tulehdusta edistäviä tekijöitä, mikä käynnistää koko elimistön laajuisen tulehduksen. Tämä puolestaan edistää neuroinflammaatiota (aivojen tulehdustilaa) ja valkean aineen vaurioita, tutkijat kirjoittavat.
Käsiin, jalkoihin tai muualle ihonalaiseen kudokseen kertyvä rasva erittää huomattavasti vähemmän tulehdustekijöitä verenkiertoon. Tutkimus ei todista aukotonta syy-seuraussuhdetta, mutta tulokset avaavat toiveikkaita näkymiä aivosairauksien ennaltaehkäisyyn.
Sisäelinrasvan kertymiseen vaikuttavat monet tekijät. Riskiä lisäävät muun muassa ikääntyminen – erityisesti miehillä – sekä naisilla vaihdevuosien alkaminen. Myös alhainen syntymäpaino, perinnöllinen alttius ja runsas alkoholin käyttö voivat lisätä todennäköisyyttä, että ylimääräinen energia varastoituu juuri sisäelinten ympärille.
Vatsaonteloon kertyvä rasva on usein merkki insuliiniresistenssistä ja metabolisesta oireyhtymästä. Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa riskitekijöiden kokonaisuutta, johon kuuluvat vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine, veren rasva-arvojen häiriöt sekä kohonnut verensokeri.
Nämä tekijät lisäävät merkittävästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kuten aivoinfarktiin, sekä tyypin 2 diabetekseen. Sisäelinrasvan runsas määrä on yhdistetty myös moniin muihin terveysongelmiin.
Sisäelinrasvan kertymistä voi ehkäistä ja sitä voi vähentää kiinnittämällä huomiota elintapoihin. Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sekä riittävä päivittäinen fyysinen aktiivisuus ovat avainasemassa. Jos oma vyötärönympärys tai sisäelinrasvan määrä huolestuttaa, asiasta kannattaa keskustella lääkärin tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Lue myös: Älä heitä eilistä pastaa pois: se on terveellisempää kuin tuore ateria
Lue myös: Joka kolmas ei palaudu edes kesälomalla – yksi ikäryhmä erottuu selvästi
Lähde: ScienceAlert, HealthDirect