Suomalainen KHL-maalivahti liittyi Saimaan lohisotaan
Kalastuspiirien kuuma puheenaihe tulee Saimaalta, jossa väitellään siitä, saako ammattikalastaja kalastaa troolilla paikallisena osakaskunnan kiellosta huolimatta. Osakaskunta sai näkyvän tukijan, kun KHL-liigassa pelaava jääkiekkomaalivahti Ville Hostikka asettui puolustamaan osakaskuntaa ja uhanalaista järvilohta.
Viime päivinä on otsikoissa ollut riita Suur-Saimaalla vellovasta kalastusriidasta, kun yksittäinen ammattikalastaja kalastaa troolilla alueen osakaskunnan nimenomaisesta kiellosta huolimatta. Solkein osakaskunta haluaisi kieltää troolauksen, koska on huolissaan siitä, että vaikka troolilla tavoitellaan muikkuja, jää trooliin uhanalaisia saimaanlohia.
Slovan Bratislavan KHL-joukkueen maalivahti Ville Hostikan veri alkoi kiehua, kun hän kuuli uutisen. Hostikka on kotoisin Lappeenrannasta ja hänellä on mökki Saimaalla, joten asia kiinnosti häntä. Tutkittuaan pitkään asian taustoja on Hostikka valmis nousemaan puolustamaan osakaskuntaa ja saimaanlohta. Hän otti itse yhteyttä Voicen toimitukseen kertoakseen kantansa.
- Olen perehtynyt tähän aiheeseen jo pitkään, ja tuntuu siltä, että tässä alkavat omat resurssit loppua, Hostikka kertoo.
Maalivahti sanoo, ettei ymmärrä, miten troolikalastus saa jatkua.
- Osakaskunta on jo 2003 päättänyt, ettei alueella saa vetää troolia, mutta silti yksi kalastusalus tekee näin.
Kalastaja itse ei kuulemma pidä toimintaansa kiellettynä, sillä hän on hommannut itselleen erilaisia lupia.
- Hänellä on 70 kalastuslupaa. Ne oikeuttavat 70 verkon, katiskan tai uisteluvavan käyttöön tai yhteen nuottaan, mutta eivät yhteenkään trooliin, Hostikka tietää.
Asia on riitautettu, sillä osakaskunta on vienyt erimielisyyden käräjäoikeuteen, josta odotetaan päätöstä tämän kuun lopulla. Kaakkois-Suomen Ely-keskus on asettunut tukemaan kalastajan oikeutta troolilla kalastamiseen. Ely-keskus perustelee kantaansa muun muassa sillä, että trooliin jää lohta keskimäärin 0,2 kiloa troolaustuntia kohti eli ei erityisen merkittäviä määriä.
- Noin sanoessaan Ely-keskus viittaa tutkimukseen, joka on tehty Joutsenon edustalla, joka ei edes ole lohen syönnösaluetta toisin kuin paikka, jossa kalastaja nyt troolaa, Hostikka kertoo.
Tilanne olisi vähän vastaava kuin että verkkokalastus saimaannorpan pesimäalueella sallittaisiin sillä perusteella, että muilla alueilla tehdyssä verkkokalastuksessa ei ole huomattu norpan poikasten jääneen verkkoihin kiinni. Vertaus on siinäkin mielessä osuva, että maailman luonnonsuojeluliitto WWF on määritellyt saimaanlohen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi eli aivan yhtä uhanalaiseksi kuin norpan.
Hostikan mukaan on jo saatu näyttöä, että lohen syönnösalueella troolatessa uhanalaista lohta pyydetään moninkertaisesti enemmän kuin mitä Ely-keskus väittää.
- Kalastuksenvalvoja oli 29. syyskuuta seuraamassa troolaamista. Valvoja näki jo pelkästään saaliskasan päällä kuusi noin 55-senttistä lohta. Tähän aikaan vuodesta tuollaiset kalat painavat Saimaalla noin 2,5 kiloa. Saalispussin pohjalta lohia olisi varmasti löytynyt vielä lisää, mutta kalastaja ei kuulemma päästänyt valvojia alukseen tarkastamaan saalista.
Tilanne on ongelmallinen, sillä kalastaja tavoittelee muikkua, joka on Saimaan ammattikalastajien tärkein saaliskala. Kalastajalta ei saa viedä mahdollisuutta toimeentulon hankkimiseen varsinkin, kun pelkkä terveen muikkukannan ylläpitäminen vaatii sitä, että kantaan kohdistuu riittävä kalastuspaine. Kuitenkin samaan aikaan sukupuuton partaalla olevaa järvilohikantaa pitäisi suojella. Trooli ei kuitenkaan erottele tavoiteltua ruokakalaa harvinaisesta jalokalasta.
Hostikka kertoo, että ongelmaan olisi helppo ratkaisu. Hän ihmettelee, miksi kyseinen kalastaja ei voi keskittyä kalastamaan nuotalla. Muikkua kun pystyy pyytämään nuotalla tehokkaasti, mutta uhanalaiset arvokalat ehtivät yleensä nuotan tieltä karkuun.
- Kyseinen kalastaja on oman saalisilmoituksensa mukaan saanut viime vuonna Kuivasen alueelta koneellisesti nuottaamalla 12 000 kiloa muikkua, mutta troolaamalla vain 8 000 kiloa. Miksi siis troolaaminen on välttämätöntä?, Hostikka ihmettelee.
Hostikka toivookin, että Suomessa otetaan mallia länsinaapurista. Siellä jopa maan suurimmilla järvillä Vännernillä ja Vätternillä on troolaaminen kokonaan kielletty, vaikka järvissä on vettä huomattavasti enemmän kuin Saimaassa.
- Olen jo pitkään kadehtinut ruotsalaisia siitä, miten hyvät ja hyvin hoidetut kalavedet heillä on. Siellä troolaaminen kiellettiin juuri sillä perusteella, että sen katsottiin olevan vaarallista järvilohille. Suomessa Ely-keskus on kuitenkin jostain syystä ottanut päinvastaisen kannan.
Käräjäoikeuden päätöksestä odotetaan ennakkotapausta. Jos troolaaminen sallitaan osakaskuntien kielloista huolimatta, saattaa se johtaa vastaavan kaltaisiin tapauksiin myös muiden osakaskuntien alueilla. Pahimmassa tapauksessa koko kalastuslakia joudutaan tarkistamaan, sillä nykyisen lain mukaan osakaskuntien tehtävänä on nimenomaan säädellä kalastusta omilla vesialueillaan.
Tällä hetkellä keskustelu aiheesta käy kuumana netissä erityisesti vastuulliseen kalastukseen keskittyvien harrastajakalastajien foorumeilla.
"Jos toi on sallittua, niin tehdäänpä seuraava yleistys: Taksikuski asuu kerrostaloyhtiössä. Hän siis saa rakentaa taloyhtiön pihalle itselleen autotallin, vaikka kaikki muut sitä vastustavat? On tämä kammottava sarvikuonojen maa...", eräs keskustelija ihmettelee tilannetta.
"Jännää miten historia toistaa itseään. Inarinjärvi, jota pidettiin ehtymättömänä kalan lähteenä, troolattiin käytännössä vuodessa tyhjäksi. Norjalaiset ammattikalastajat nauroivat partaansa kun Suomalaiset troolasivat järvellä useammallakin aluksella. Ja niinhän siinä kävi. Järvi pyydettiin käytännössä lähes tyhjäksi ja siihen loppui sen järven haluttavuus uistelupiireissä", toinen keskustelija kertoo.
