Vauvan yöheräily voi tuntua vanhemmasta loputtomalta, mutta uusi suomalainen tutkimus paljastaa, ettei kaikki yöaikainen liikehdintä tarkoita sitä, että vauva olisi oikeasti hereillä.
Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa vauvojen unta tutkittiin älyvaatteella, joka pystyy seuraamaan nukkumista lapsen omassa kotiympäristössä.
Lue myös: Tutkimus: Unen puute muuttaa nuorten aivojen sisäistä viestintää – vaikutuksia myös aikuisilla
Tutkija Sofie de Sena käytti tutkimuksessaan NAPPA-unipöksyjä, jotka mittaavat vauvan kehon asentoa, hengitystä ja liikkeitä. Älyvaatteen avulla vauvan unta voidaan seurata ilman, että lapsen normaalia arkea tarvitsee häiritä. Tutkimuksen mukaan kyseessä voi olla merkittävä harppaus imeväisikäisten unen arvioinnissa.
Erityisen kiinnostava havainto liittyy vanhempien arvioihin vauvan yöunista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vanhemmat eivät välttämättä huomaa vauvan lyhyitä havahtumisia lainkaan. Toisaalta pitkät havahtumiset saatetaan vanhempien arviossa kokea todellista pidemmiksi.
Vauvan ääntely tai liikehdintä voi toisinaan näyttää siltä, että lapsi on herännyt, vaikka todellisuudessa kyse olisi normaalista aktiivisesta unesta.
Tutkimuksen perusteella siis kaikki vauvan yöllinen ähinä, liikehtiminen tai muu ääntely ei välttämättä tarkoita, että vanhemman pitäisi nousta sängystä. Vauvojen aktiiviseen uneen kuuluu paljon liikettä ja ääniä, jotka voivat helposti saada vanhemman ajattelemaan lapsen olevan hereillä.
Lue myös: Puutiaisaivotulehdukset lisääntyivät rajusti etenkin yhdellä alueella – viime vuonna neljä kuoli
Lue myös: Syötkö perunoita näin? Tutkijat löysivät yhteyden vakavaan kansansairauteen
Unipöksyt paljastivat tutkimuksessa myös yhteyden vauvan nukkuma-asennon, asennon vaihteluiden ja motorisen kehityksen välillä. Unen aikana tapahtuva liikehdintä saattaa siten kertoa jotakin lapsen liikkumistaitojen kehittymisestä.
Tutkijan mukaan kotona tapahtuva pitkäaikainen ja objektiivinen unen seuranta voisi tulevaisuudessa auttaa tunnistamaan asioita, jotka eivät välttämättä tule esiin vanhempien omissa arvioissa.
Tutkimuksen tuloksia voidaan Helsingin yliopiston mukaan hyödyntää tulevaisuudessa yksilöllisemmän unen seurannan kehittämisessä. Älyvaatteiden käyttöä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää myös terveydenhuollossa, esimerkiksi neuvolatyössä ja perheiden ohjauksessa.