Maailman ylikulutuspäivää vietetään torstaina 30. heinäkuuta. Päivä merkitsee sitä, että ihmiskunta on käyttänyt loppuun kaikki ne luonnonvarat, jotka maapallo pystyy tämän vuoden aikana uusiutumaan.
Loppuvuoden ajan luonnonvaroja kulutetaan ekologisen kestävyyden näkökulmasta velaksi.
Global Footprint Networkin ja Kanadan Yorkin yliopiston laskelmien mukaan ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja ja ekosysteemien tuottamia palveluja tällä hetkellä 73 prosenttia nopeammin kuin maapallo pystyy niitä uusiutumaan. Nykyisen kulutustason ylläpitämiseen tarvittaisiin peräti 1,73 maapalloa.
Tutkijoiden mukaan ylikulutus on nyt suurempaa kuin koskaan aiemmin ihmisen historiassa.
Lue myös: Kahvinjuojille ilouutinen – tutkimus löysi yllättävän yhteyden pienentyneeseen syöpäriskiin
Lue myös: D-vitamiinin puute voi hiipiä huomaamatta – nämä yllättävät oireet kannattaa tunnistaa
Vaikka tämän vuoden ylikulutuspäivä osuu kalenterissa hieman viime vuotta myöhemmäksi, kyse ei WWF:n mukaan ole kulutuksen vähenemisestä. Ajankohdan muutos selittyy laskennassa käytettävän aineiston tarkentumisella. Päivämäärät päivitetään vuosittain uusimman saatavilla olevan tiedon perusteella.
Suomi kuuluu edelleen maailman suurimpiin luonnonvarojen kuluttajiin asukasta kohden. Suomen oma ylikulutuspäivä oli tänä vuonna jo huhtikuun alussa, mikä kertoo suomalaisten kulutuksen olevan selvästi maailman keskiarvoa suurempaa.
WWF:n mukaan nykyinen hallitus ei ole onnistunut hillitsemään ylikulutusta, vaan on viivytellyt ilmasto- ja luontotoimissa sekä säilyttänyt ympäristölle haitallisia tukia.
WWF Suomen suojelun neuvonantaja Jussi Nikulan mukaan seuraavan hallituksen tulisi ottaa käyttöön niin sanottu ekologisen velan jarru. Hänen mukaansa ympäristöhaittojen hinnoittelu vähentäisi luonnolle aiheutuvia vahinkoja ja samalla kasvattaisi valtion tuloja.
Lue myös: Kasvaako kaverilla lihakset nopeammin? Tiede selittää, mistä lihaskasvun erot johtuvat
Lue myös: Moni kesätyöntekijä ei tiedä tätä – näin kesätyö voi kerryttää oikeutta ansiopäivärahaan
WWF muistuttaa, että suunta on mahdollista kääntää. Esimerkiksi Saksa, Norja ja Tanska ovat onnistuneet pienentämään asukaskohtaista ekologista jalanjälkeään, ja Alankomaat on vähentänyt luonnonvarojen kulutustaan noin kolmanneksella viimeisen vuosikymmenen aikana muun muassa fossiilipäästöjen hinnoittelun sekä tuotanto- ja kulutusrakenteiden muutosten avulla.
Järjestön mukaan yksittäisten kulutusvalintojen lisäksi ratkaisevassa asemassa ovat poliittiset päätökset, jotka ohjaavat koko yhteiskuntaa kohti kestävämpää luonnonvarojen käyttöä.