Monille haaveilu on arjen pakokeino ja luovuuden lähde, mutta osalle se muuttuu pakonomaiseksi ja hallitsevaksi mielentilaksi. Ilmiötä kutsutaan maladaptiiviseksi haaveiluksi, jossa ihminen uppoutuu yksityiskohtaisiin mielikuvitusmaailmoihin jopa tuntikausiksi päivässä.
Äärimmillään tarinat voivat jatkua mielessä vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan, ja niistä muodostuu rinnakkainen todellisuus, joka alkaa syrjäyttää oikeaa elämää.
Lue myös: Pelkkä makoilu rannalla ei enää riitä – uusi lomatrendi nostaa päätään
Lue myös: Nyt tuli varoitus: Kesämyrsky iskee viikonloppuna – tämä on syytä tietää
Asiantuntijoiden mukaan ilmiö ei ole harvinainen. Arviolta 2-4 prosenttia aikuisista kokee siihen viittaavia oireita. Psykiatri Colin Ross kuvaa, että osa ihmisistä pystyy vielä hallitsemaan mielikuvitustaan, mutta toisille siitä tulee kuin sisäinen elokuvateatteri, josta ei enää pääse pois. Vaikka haaveilu itsessään on normaalia ja jopa hyödyllistä, ongelmaksi se muuttuu silloin, kun se alkaa haitata arkea.
Haaveilu voi toimia lohdullisena pakopaikkana erityisesti silloin, kun todellisuus tuntuu vaikealta. Esimerkiksi kiusatuksi tulemisen, yksinäisyyden tai riittämättömyyden tunteet voivat ruokkia tarinoita, joissa ihminen on menestynyt, rakastettu tai sankarillinen. Moni kuvaa mielikuvitusmaailmaa turvapaikaksi, joka tuntuu paremmalta kuin oma elämä.
Ongelma syntyy kuitenkin siitä, että fantasiat alkavat korvata todellisia kokemuksia. Tutkija Eli Somer kertoo BBC-uutisen mukaan, että kyse on tilanteesta, jossa ihminen ei enää hallitse mielikuvitustaan, vaan mielikuvitus alkaa hallita ihmistä. Haaveilua saatetaan ylläpitää toistuvilla rutiineilla, kuten musiikin kuuntelulla tai edestakaisin kävelyllä, ja se voi johtaa sosiaaliseen vetäytymiseen ja arjen laiminlyöntiin.
Moni kertoo, että haaveilu tuntuu hetkellisesti paremmalta kuin oikea elämä, mikä tekee siitä vaikeasti katkaistavan kierteen. Tyypillistä on myös syyllisyys ja häpeä, kun todelliseen maailmaan palaaminen tuntuu ajanhukalta.
Lue myös: Riikka Purra sohaisi taas muurahaispesää: ”Jos ei maistu, aina pääsee ulos maasta”
Lue myös: IS: Tämä pieni kotipihan asukki voi vähentää punkkien määrää merkittävästi
Oireet yhdistetään usein myös muihin ilmiöihin, kuten ADHD:hen, OCD:hen, masennukseen ja ahdistukseen, mutta asiantuntijoiden mukaan kyse ei ole suoraan samoista häiriöistä.
Vaikka maladaptiivista haaveilua ei vielä virallisesti tunnisteta diagnosoitavana sairautena, siitä on kasvavaa tutkimusnäyttöä ja hoitokeinoja kehitetään. Tavoitteena ei ole poistaa mielikuvitusta, vaan palauttaa sen hallinta takaisin ihmiselle.
Asiantuntijoiden mukaan oireita voi lievittää esimerkiksi tunnistamalla laukaisevia tekijöitä, rajoittamalla yksinoloa ja ohjaamalla ajatuksia tietoiseen tekemiseen, jotta rinnakkaismaailma ei veisi kokonaan mukanaan.