Olli Lindholm: Yhtä Yö-kappaletta ei soiteta tämän kiertueen jälkeen enää ikinä!

31.10.2014 17:27 - Mikko Räsänen

Yö on parhaillaan erikoisella konserttisalikiertueella, sillä konserteissa soitetaan kokonaisuudessaan Yön vuoden 1983 läpimurtolevy Varietee.

Yö aloitti lokakuun alussa Hyvässä ja pahassa -konserttisalikiertueen. Tämä kiertue poikkeaa aiemmista siten, että kiertueella soitetaan kokonaisuudessaan Yön vuonna 1983 julkaisema debyyttilevy Varietee.

- Viime joulukuussa tehdessämme joulukonsertteja, mietimme, että mitä hemmettiä seuraavaksi keksisimme. Olimme tehneet vuosia konserttisalikeikkamme aina samalla tavalla, kun konsertin ensimmäisen osuuden istuimme ja toisen osuuden esiinnyimme seisten. Yleisö alkoi jo tietää sen, Yö-laulaja Olli Lindholm kertoo.

{lisainfo}

Ratkaisun asiaan toi Yön teknikko, joka kertoi ulkomaalaisten yhtyeiden konserteista, joissa nämä esittävät kaikki yksittäisen albuminsa kappaleet järjestyksessä.

- Aloimme miettiä, mikä levymme herättäisi ihmisissä eniten muistoja. Eihän siinä jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin valita Varietee.

Vuonna 1983 julkaistu Varietee oli Yön läpimurtolevy, sillä sillä nuorten porilaisten yhtye singahti kerralla listakärkeen. Levyn kappaleista monet ovat nousseet Yö-klassikoiksi suurimpana hittinä Likaiset legendat I.

Osa kappaleista taas on hautautunut pöytälaatikkoon, eikä niitä ole esitetty vuosikymmeniin. Vanhojen kappaleiden nostaminen keikkasettiin ei ollutkaan ihan helppoa.

- Joidenkin vanhojen kappaleiden opettelemisessa oli ihan kauhea homma. Ne kappaleet on tehty aikana, jolloin emme osanneet soittaa muuten kuin yhteen. Ja nyt taas emme enää osaa soittaa sillä tavalla, Lindholm kertoo nauraen.

Lokakuun alussa alkaneen konserttikiertueen yleisö on pitänyt kuulemastaan. Myös bändi on joutunut yllättymään.

- Yllättävät kappaleet ovat saaneet suosiota. Aplodeista aina kuulee sen, miten paljon jostain kappaleesta on pidetty.

Voice pyysi Olli Lindholmia esittelemään kaikki Varietee-levyn kappaleet. Näin Olli kappaleista ja niiden konserttiversioista kertoo.

1. Pieni ihminen suuressa maailmassa

- Ihan ensimmäisiä Yön kappaleita. Ei ollut valmis, kun kilpailimme rockin sm-kisoissa. Biisistä puuttui silloin kertosäe, joten sen kohdalla lauloimme vain "pieni punainen tupa ja perunamaa". Biisi on säilynyt siitä lähtien ohjelmistossa. Välillä se on livesetistä pois puoli vuotta tai vuoden, mutta nousee aina takaisin. Biisissä on vain jotain maagista. Hyvä tempo ja hyvä riffi.

2. Ei voi elää rakkaudesta

- Kokeiltiin vuonna 2010, voisiko Ei voi elää rakkaudesta tulla mukaan livesettiimme. Sen kokeilun jälkeen päätimme, ettei varmana tule. Olimme tehneet sen virheen, että yritimme biisiä sillä temmolla, jolla se oli levyllä. Nyt tätä kiertuetta varten muutimme tempoa ja nyt se tuntuu mukavalta.

- Tällaista kappaletta ei voisi enää tehdä. Tämän kappaleen tekemiseen vaaditaan 17-18-vuotiaan ihmisen uho ja sitä ei enää ole.

3. En saanut sua pilviin

- Jussi Hakulisen sydäntä riipivä rakkaustarina tytölle, jota se ei saanut. Se on jännä juttu, että tekee kappaleen sitten 16-vuotias poika tai viiskymppinen mies, niin jos kappale on totta ja tehty sydänverellä, se vaan toimii läpi elämän. Tärkeintä on tässä se sydänveri. Jussi on ollut todella surullinen tehdessään.

4. Pro Patricia

- Olen aina miettinyt, että onkohan Hakuliselle käynyt tässä vahinko. Ajatushan biisissä oli Pro Patria, koska isänmaastahan se kertoo. Hakulinen on jo nuorella iällä ollut hirveän hyvällä yleissivistyksellä varustettu kaveri. Toisaalta sillä on kutenkin sellainen luonne, että se on voinut tehdä tuon ihan piruuttaan.

- Tätä ei ole soitettu 80-luvun jälkeen, mutta nyt biisiä on olut kiva soittaa. Kun biisin tempoa pudotettiin näitä keikkoja varten, huomasimme, että sehän alkaa muistuttaa Eppu Normaalin Puhtoiselta lähiöltä.

5. Päivänsäde ja menninkäinen

- Tämän kappaleen lähtökohtana oli Hakulisen suuri ihailu Helismaata ja Rautavaaraa kohtaan. Jussi halusi ehdottomasti tehdä vuonna 1949 julkaisusta kappaleesta sellaisen ylitemmollisen cover-version. Vedämme konserteissa nyt pianoakustisen rautavaaraversion.

- Minulle Päivänsäde ja menninkäinen oli kappaleena vähän vieras, enkä oikein päässyt siihen sisään. Syksyn ensimmäisissä konserteissa tätä esittäessä tuntui, että tästä tulee pitkä syksy. Mutta se tunne johtuikin vain siitä, että ei oltu soitettu tuollaista kappaletta tuolla tavalla. Nyt, kun keikkoja on takana, onkin käynyt niin, että kappale kulkeekin kuin itsestään. 

6. Likaiset legendat I

- Viime kesän keikoilla oli vain neljä kappaletta, jotka soitettiin jokaisella 38 keikalla. Ne olivat Rakkaus on lumivalkoinen, Kiitos ja kunnia, Ihmisen poika ja Likaiset Legendat I. Muita kappaleita soitettiin keskimäärin vain 15 kertaa.

- Soitan tämän biisin Yön keikkojen lisäksi joka ikisellä triokeikallani. Soitan tätä siihen asti kun minut viedään jalat edellä pois, ja tämä saattaa hyvin olla se viimeinen kappaleeni. Olen vetänyt vuosien aikana Likaiset legendat varmaan 5000 kertaa, eikä vieläkään rassaa yhtään vetää sitä. 

- Uskonnollisuussävytteisyys tekee tästä kappaleesta maagisen. Siinä on myös täysin epämuodikas juttu, eli se, että säkeistö menee korkeammalle kuin kertosäe. Se on harvinaista hitille, yleensä asia on päinvastoin.

7. Likaiset legendat II

- Tässä on kappale, mitä en vain opi millään. Likaiset legendat II:n takia minulla on konserteissa prompteri, koska en muista tämän sanoja.

- Tuntuu siltä, että biisissä kaikki osat täysin väärässä järjestyksessä. Kappale on vain niin hämärä. Siinä on hyvä kertosäe, mutta välissä on Viitasen Janin outoja progeosia. Tämän kiertueen jälkeen tätä kappaletta ei tulla soittamaan livenä enää ikinä.

8. Vain varjot häntä seuraa

- Biisi mitä on soitettu vielä viime kesänäkin, vaikka pyrittiin, että ei soiteta Varieteeen kappaleita, vaan säästetään ne tälle kiertueelle. Tosi hieno laulu, jossa on hieno kertosäe. Sen tekstissä on mystiikkaa, joka puhuttelee ihmisiä. 

- Muistan Vain varjot häntä seuraa -kappaleesta, miten vuonna 1983 Jyväskylässä Jake Nyman mainitsi tähän biisiin liittyen, että Yö tekee poikkeuksellisen hienoja lauluja. Ai että se tuntui hyvältä.

9. Särkynyt enkeli

- Särkynyttä enkeliä pystyy soittamaan vaikka kuinka paljon, eikä kappaleeseen ikinä kyllästy. Eli siinä mielessä se on ihan kuin Likaiset legendat.

- Jos nykyään vaikka Petri Somer tai Juha Tapio lähettäisi meille kappaleen, jolla olisi tällainen nimi, ei me varmasti levytettäisi sitä. Mutta tämä on levytetty ja tähän liittyy se vahva historia, koska biisi on ollut mukana alusta lähtien.

- Jos keikallamme tulee ikinä tunne, ettei yleisö lähde mukaan, niin vedetään tämä ja aina lähtee. Jos yleisöstä 65-70 prosenttia on naisia, niin kyllä niistä jokainen on joskus elämässään ollut särkynyt enkeli tai levoton tuhkimo.

10. Yhden illan varietee

- En ole koskaan laulanut tätä kappaletta livenä, ja tällä kiertueella kappaleen laulaa Jugi, että itse saan tauon lepuuttaa ääntä ja juoda vettä. Yhden illan varietee on Hakulisen bravuuri. Se jouduttiin siirtämään setissä aikaisemmaksi, koska se vain on niin hyvä, että siihen verrattuna seuraavat kappaleet eivät kuulostaneet miltään. 

11. Tiedän liikaa elämästä

- Tämä on Jussi Hakulisen ensimmäisiä biisejä. Hän on kirjoittanut sen 14-vuotiaana. Olen nauranutkin yleisölle, että mitäköhän sen päässä on liikkunut, kun on jo tuossa iässä kokenut tietävänsä liikaa elämästä.

- Biisi löysi ihan uuden muotonsa, kun sen tempoa hidastettiin. Nyt siitä tulikin kaunis ja toteava.

12. Rakkauden symbioosi

- Tämä biisi aiheutti aikanaan riidan Musta Paraati -yhtyeen kanssa. Ne syytti, että me kopioimme niitä. Otimme tämän takia melkein nyrkeillä yhteen Ruisrockissa 1983. Siihen aikaan pinnalla oli uusromantikkoja, ja kyllähän tämä on vähän musta paraati tai moottoritie on kuuma -tyylinen.

- Kun kappaletta nyt hidastettiin, ei säkeistö vieläkään oikein hyvin istu, mutta kertosäe alkoi kuulostaa kauniilta.

- Täytyy tunnustaa, etten muista kappaleen tekoajoista mitään. Silloin meillä oli kaikki päivät ihan samanlalsia. Jussi meni kouluun ja me muut menimme töihin. Kun pääsimme pois, menimme treenikämpälle ja soitimme samoja biisejä varmaan vuoden.

- Kun lopulta pääsimme Lempäälään studioon, kestivät äänitykset vain 3-4 päivää. Sinäkin aikana ehdimme lentää pihalle Hotelli Hopeakanavasta. Olimme edellisenä kesänä tutustuneet Valkeakoskella sikäläisiin likkoihin ja pyysimme heitä kirjeitse Lempäälään. He tulivat, pidimme juhlat, ja hotelli heitti meidät ulos. Siellä loppui ymmärrys tosi lyhyeen. Hakulinen ei niissä juhlissa ollut, mutta kaikki me muut.

13. Älä odota minua silloin

- Muistan, kun Jussi teki tämän. Me naurettiin sille, että tämä on todella huono biisi. Jussi oli todella vihainen, koska hänen mielestään se oli hyvä. Ei me kyllä lopulta ikinä sitä soitettukaan.

- Biisiin tuli nyt ihan uusi näkökulma, kun se kappale soitetaan hitaasti. Tosin kun laulan lavalla "kanssasi rakastellen" niin kyllähän se nyt vähän naurattaa.

Kuuntele alta Yön Varietee-albumi. Huomioi, että Spotifyssa on virhe, jonka takia osan kappaleista nimet ovat menneet sekaisin.

Suosittelemme

Uusimmat