Kuva: ubisoft
This is Sparta! - Arvostelussa: Assassin's Creed Odyssey (PS4)
Tuhdin annoksen Kreikkalaista mytologiaa tarjoava Assassin's Creed Odyssey on teknisesti lähes identtinen pelisarjan edellinen osan, Originsin kanssa.
Antiikin kreikka, tuo kulttuurin kehto, demokratian synnyinpaikka ja Odysseuksen myyttisten tarinoiden lähtöpiste. Ajanjakso jolloin ylijumala Zeuksen nimeä pelättiin ja kunnioitettiin, jolloin Ateena oli kehittyneen maailman keskipiste, laivat oli puuta ja spartalaiset rautaa. Vihdoinkin tuota mytologista kulta-aikaa pääsee koluamaan ihan omalta kotisohvalta käsin. Ubisoftin tuoreimmassa, eeppisiin mittasuhteisiin kasvavassa pelissä, Assassin’s Creed Odysseyssä, tarvotaan nimittäin nimensä mukaisesti Odysseuksen jalanjäljissä, kreikkalaisten jumalten varjossa.
Kerrottakoon heti tähän kärkeen, että Assassin’s Creed Odysseyn varmasti monien mielestä suurin miinus on se, että Ubisoft on palannut pelisarjan kanssa takaisin peli vuodessa -julkaisurytmiin. Tästä johtuen Odyssey ei tarjoile teknisellä rintamalla oikeastaan mitään uutta ja se tuntuu ja näyttää alusta saakka samalta, kuin pelisarjan edellinen osa Origins. Tietysti uusilla tekstuureilla, tarinalla ja maailmalla ryyditettynä, mutta peli ei silti tunnu missään vaiheessa täysin uudelta kokemukselta. Tämä saattaa särähtää monien korviin laiskuudelta, mutta Ubisoft on kuitenkin onnistunut luomaan tarpeeksi uutta ja Odyssey on kyllä kuitenkin riittävästi erilainen pelikokemus kuin Origins oli.
(kuva: Ubisoft)
Suurimman uudistuksensa pelisarjan edellisiin osiin verrattuna Odyssey iskee tiskiin heti kättelyssä. Pelaaja saa nimittäin valita ensimmäistä kertaa ikinä, että salamurhaako koko ympäröivän maailman tällä kertaa nais- vai miessukupuolisen hahmon saappaissa. Kassandra on vahva naishahmo, misthios eli palkkasoturi, joka on kasvanut orpona Spartalaisten vanhempiensa hylkäämänä. Alexios on vahva mieshahmo, misthios eli palkkasoturi, joka on kasvanut orpona Spartalaisten vanhempiensa hylkäämänä. Kuten tästä leukailusta saattaa arvata, pelikokemus kahden hahmon välillä on jotakuinkin samanlainen. Hahmojen tarinat myös nivoutuvat pelin edetessä yhteen, joten pelaajan valitsemalla sukupuolella ei ole pelin kulun kannalta oikeastaan mitään merkitystä.
Toinen suurempi uudistus koskee pelin tehtäviä ja niiden suorittamista. Pelaaja saa tarinan käynnistettyään valita, että haluaako käyttöönsä ohjatun vai tutkimiseen perustuvan pelityylin. Guided-moodissa karttaan merkitään automaattisesti tehtävän suorituspaikka, kun taas Exploration-nimeä kantavassa mekaniikassa pelaajan täytyy kerätä NPC:ille puhumalla vihjeitä, joiden perusteella paikka sitten etsitään kartalta. Itse tykkäsin ehdottomasti enemmän tutkimusmatkailumekaniikasta, sillä se sitouttaa pelaajan paremmin pelimaailmaan ja samalla tulee myös tutkittua paikkoja pääjuonen ulkopuolelta.
Sparta ja Ateena käyvät pelissä Kreikanlaajuista sotaa, joka vaikuttaa pelaajaa ympäröivään maailmaan ihan konkretian tasolla. Pelin aivan järkyttävän kokoinen kartta on jaoteltu alueisiin, joita jompikumpi näistä suurvalloista hallitsee. Pelaaja pääsee vaikuttamaan tähän häilyvään tasapainoon omilla teoillaan ja esimerkiksi salamurhaamaan toisen osapuolen johtajan. Tarpeeksi valtaa horjutettuaan pelaaja pääsee käynnistämään taistelun, joka määrää alueen hallintaansa ottavan osapuolen. Palkkioksi näkemästään vaivasta pelaaja saa eeppisiä haarniskoja ja aseita. Sotahommat ovat mukavaa, mutta vakavaa puuhastelua, johon saa upotettua aikaa tunti toisensa jälkeen.
(kuva: Ubisoft)
Jottei maailma vain missään nimessä olisi liian järjestelmällinen, siihen luo kaaosta pelin pahiksen roolia toimittava salaseura, Cult of Kosmos. Kosmoksen kultin jäsenet on verhoiltu salaisuuksien verhoihin ja pelin pääjuoni kulkee näitä piilottelevia ja valtaa hamuavia vihulaisia salamurhatessa. Kultin jäsenten henkilöllisyyden selvittäminen vihjeiden perusteella on myös hauskaa puuhaa ja jokaisen pahiksen taustatarina mielenkiintoista luettavaa. Tarpeeksi peruskultisteja murhattuaan pelaaja saa selville astetta tärkeämmän papin tai papittaren henkilöllisyyden, joka sitten käydään päästämässä päiviltä. Kultin johtajan henkilöllisyys paljastuu vasta, kun kaikki pienemmät jehut on listitty.
Pelaajan ohjastama Spartalainen on saanut tietysti jo äidinmaidosta tietoonsa kaikki mahdolliset taistelutekniset kikat. Suuren soturikansan vesa oppii pelin edetessä ja kokemuspisteiden karttuessa kasan uusia taitoja, joista hauskin on ehdottomasti ikoninen Spartan Kick. 300-elokuvan tunnelmia pääsee siis elämään uudelleen potkiessaan rosvoja tai sotilaita alas kallionjyrkänteiltä. ”THIS. IS. SPARTAAAAA!” -huudot kaikuvat poikkeuksetta pelaajan asunnossa ja perään kuuluu röhönaurua avuttoman vihollisen kiljaistessa ja pudotessa jyrkänteeltä. Taistelumekaniikkaa ei ole Originsista juurikaan muokattu, vaan edellisosasta tutut kikat ovat käytössä myös Kassandralla ja Alexiosilla.
(kuva: Ubisoft)
Taistelut ulottuvat mantereelta ja saarilta myös merelle, sillä peliin on tuotu mukaan myös merirosvous. Pelaaja pystyy keräämään resursseja ja huonoa mainetta seilatessaan Kreikan merillä, vallatessaan kauppalaivoja tai tuhotessaan sotilasaluksia. Meritaistelut ovat myös ihan ok viihdettä, joskin ne alkavat pidemmän päälle puuduttamaan ollessaan toisiinsa nähden aika identtistä rymistelyä. Tarpeeksi rikoksia tehtyään pelaajan niskaan usutetaan palkkasotilaita, joita nujertamalla noustaan askel askeleelta ylöspäin arvoasteikolla. Myös muille misthioksille on kirjoitettu omat lyhykäiset taustatarinansa, joita on ihan kiva lueskella ennen kuin tuikkaa tikarin pahaa-aavistamattoman kaverin kylkeen.
Assassin’s Creedin Odyssey on kelpo peli, joka liimaa konsolin ääreen varsinkin sellaisen pelaajan, joka on kiinnostunut Kreikan mytologiasta. Vaikkakin Odyssey on graafisesti lähes identtinen Egyptiin sijoittuneen Originsin kanssa, se sisältää kuitenkin tarpeeksi mielenkiintoisia uudistuksia, varsinkin tarinansa osalta, tarjoillakseen pelaajille toimivaa viihdettä. Massiivisiin mittasuhteisiin kasvavalla pelillä on valtava viihdearvo jo pelkästään siitä syystä, että mielenkiintoiseen pääjuoneen saa uppoamaan satakin tuntia aikaa. Sivutehtävistä puhumattakaan.
Assassins Creed Odyssey julkaistaan PS4:lle ja Xbox Onelle ja PC:lle 5. lokakuuta.
