Usein kuulee puhuttavan vanhempien talojen yhteydessä niin sanotusta mummolan hajusta.
Hajulla tarkoitetaan monessa vanhemmassa rakennuksessa tyypillisesti leijailevaa tuoksua, joka yhdistetään useimmiten homeongelmiin. Esimerkiksi talonostajia varoitellaan ostamasta kotia, jossa haju tuntuu.
Lue myös: Yliopisto evakuoitiin epäillyn kaasuvuodon takia – syylliseksi paljastui hedelmä
Lue myös: Uusi trendi treffimarkkinoilla: Kumppania etsitään nyt kainaloita haistelemalla
Tässä vaiheessa meillä on hyviä ja huonoja uutisia.
Hyvät uutiset on tapana kertoa ensin: haju ei välttämättä johdukaan homeesta.
Todennäköisemmin se on peräisin tetrakloorianisoliksi kutsutusta kemiallisesta yhdisteestä.
Kloorianisolit penta-, tetra- ja tri-ca ovat kloorifenoleja sisältävien puunsuoja-aineiden mikrobiologisessa hajoamisessa syntyviä yhdisteitä, joita on käytetty varsinkin sinistäjäsienen kasvua ehkäisevässä puunsuojauksessa.
Sitten huonoja uutisia: riittää, että osa rakennuksen puutavarasta on käsitelty aineella – haju tarttuu silti kaikkiin materiaaleihin ja ajan kuluessa koko rakennus alkaa haista. Vesivahinko ja rakennuksen matala lämpötila jouduttavat yhdisteen kehittymistä ja siten myös hajun lisääntymistä.
Lue myös: Onko mies sinkku vai varattu? Se selviää haistelemalla hänen paitaansa
Lue myös: Onko ihanassa kirppislöydössä pinttynyt haju? Käy taistoon näillä konsteilla
Kaiken kukkuraksi hajua on käytännössä mahdotonta hävittää. Otsonointi tai kemikaalikäsittely eivät riitä poistamaan hajua pysyvästi, ja pinttyneen hajun kanssa ainoat vaihtoehdot ovat joko hävittää rakennus ja irtaimisto tai opetella kestämään.
Asumisterveysliitto kertoo tiedotteessaan, ettei vanhan talon hajua terveyshaittojen aiheuttajana ole Suomessa tutkittu. Sille ei ole olemassa ohjearvoja eikä edes mittausmenetelmiä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan käynnissä terveydensuojelulainsäädännön kokonaisuudistus, joten jatkossa hajuhaitat saatetaan kuitenkin huomioida myös laissa aikaisempaa paremmin.