Länsi-Saharan halki kulkee ”muistomerkki” ihmisen sotaisuudesta. Sillä on monta nimeä kuten ”Marokon muuri” ja ”Häpeämuuri”. Muuri on valtava miinakenttä, joka on yksi maailman vähiten puhutuista militarisoiduista alueista.
Paikan tuntemattomuus on sikäli yllättävää, että kyseessä on virallisesti maailman pisin yhtenäinen miinakenttä. Muurimainen miinakenttä jatkuu noin 2 700 kilometriä pitkänä koostuen hiekkapenkereistä, sotilaallisista linnoituksista, arviolta seitsemästä miljoonasta maamiinasta sekä valtavasta määrästä räjähtämättömiä ammuksia.
Hiekka- ja kivivallit ovat noin kolmen metrin korkuisia, ja niiden yhteydessä on bunkkereita, aitauksia sekä laajoja miinakenttiä. Marokon hallitsemalla puolella vallia sijaitsee säännöllisin välein sotilastukikohtia, tykistöasemia ja lentokenttiä. Lisäksi alueella on tutkamastoja ja muuta elektronista valvontakalustoa, joiden avulla seurataan vallin edustalla olevia alueita.
Muurin alkujuuret juontavat 1970-luvulle, kun Espanjan siirtomaavalta Länsi-Saharassa päättyi. Espanjan suostuessa vetäytymään vuonna 1975, naapurimaat Marokko ja Mauritania jakoivat alueen keskenään. Samalla sivuutettiin täysin alueen alkuperäisasukkaat, sahrawit, jotka olivat taistelleet itsenäisyytensä puolesta jo vuodesta 1960 lähtien.
Lue myös: Venäjän raketteja muutetaan nyt lentäviksi mainostauluiksi – avaruusvirastolta rahat loppu
Vuonna 1976 sahrawit perustivat kansallisen vapautusliikkeen nimeltään Polisario ja julistivat alueen itsenäiseksi Saharan arabialaiseksi demokraattiseksi tasavallaksi, ja alueella syttyi verisiä taisteluita. Vaikka Mauritania vetäytyi konfliktista vuonna 1979, Marokko jatkoi alueen miehitystä.
Kärsittyään huomattavia sotilaallisia tappioita Marokko aloitti vuonna 1980 massiivisen puolustuslinjan rakentamisen Länsi-Saharan halki. Kun miinoitettu alue valmistui vuonna 1987, se jakoi alueen käytännössä kahtia.
Itäinen osa jäi Polisarion hallintaan ja läntinen osa, joka kattaa noin kaksi kolmasosaa Länsi-Saharasta ja lähes kaiken sen taloudellisen toiminnan, jäi Marokon kontrolliin.
Muuri ja Marokon tehokkaat sissisodan vastaiset taktiikat söivät Polisarion iskuilta tehon, mikä johti pattitilanteeseen. Vuodesta 1991 lähtien muurin lähialueita ovat valvoneet YK-joukot, jotka seuraavat solmitun tulitauon pitävyyttä.
Itsenäisyyttä ajavat sahrawit kutsuvat rakennelmaa ”Häpeämuuriksi”, sillä se estää kansan ja maan kahden eri osan yhdistymisen.
Poliittisen ja inhimillisen jaon lisäksi valli on edelleen hengenvaarallinen. Hiekan alle haudatut miljoonat miinat ja sodanaikaiset räjähtämättömät ammukset aiheuttavat säännöllisesti vakavia loukkaantumisia ja kuolemia siviiliväestölle.
Marokon muuri pitää hallussaan synkkää kaksoisennätystä. Sitä voidaan pitää maailman pisimmän miinakentän lisäksi myös maailman toiseksi pisimpänä muurina heti Kiinan muurin jälkeen. Alla video.
Lue myös: HS: Maahanmuutto kääntyi äkisti miinusmerkkiseksi – vastaava tilanne viimeksi vuonna 1998
Lue myös: Ilmari Käihkö: sekä Putin että Trump lankesivat tiedossa oleviin sotimisen sudenkuoppiin
Lähde: Oddity Central, Wikipedia