Moni suomalainen tunnistaa olotilan, jolloin väsyttää jatkuvasti, mutta illalla uni ei silti tule. Hyvinvointisivusto Poosh nostaa esiin seitsemän merkkiä, jotka voivat kertoa siitä, että hermosto on jäänyt pitkäksi aikaa stressitilaan.
Ollessaan stressaantunut keho toimii ikään kuin jatkuvassa valmiustilassa, vaikka todellista vaaraa ei olisikaan.
Lue myös: Aivot kaipaavat tätä yllättävää asiaa enemmän kuin lepoa – moni aikuinen on unohtanut sen kokonaan
Lue myös: Janni Hussi nosti 100 kiloa maasta – sanomistahan siitä tuli
Hermosto säätelee muun muassa sydämen sykettä, ruoansulatusta, unta ja mielialaa. Monien ihmisten nykyinen elämäntapa voi kuitenkin pitää elimistön jatkuvasti ylivirittyneenä. Sähköpostit, kiireiset aikataulut, sosiaalinen media ja jatkuva tavoitettavissa oleminen voivat saada kehon tulkitsemaan tavallisen arjenkin stressitilanteeksi.
Yksi yleisimmistä merkeistä on ristiriitainen yhdistelmä väsymystä ja levottomuutta. Päivällä energia on vähissä, mutta illalla mieli käy ylikierroksilla. Pitkittynyt stressi voi häiritä kortisolin normaalia vuorokausirytmiä, jolloin elimistö ei enää tiedä, milloin pitäisi olla virkeä ja milloin levätä.
Stressaantunut hermosto voi näkyä myös fyysisinä oireina. Leuan pureminen yhteen, niska- ja hartiakivut sekä jatkuva lihasjännitys ovat tyypillisiä merkkejä.
Myös ruoansulatus reagoi herkästi stressiin. Turvotus, vatsavaivat ja epäsäännöllinen suoliston toiminta voivat liittyä siihen, että keho priorisoi selviytymistä ruoansulatuksen sijaan.
Lue myös: Tangomarkkinoilta ilahduttava päätös – yksi ikäryhmä pääsee juhlimaan ilmaiseksi
Lue myös: Aki Manninen kertoi jättäneensä poikien reissut perheen vuoksi – Ritan reaktio kertoo kaiken
Toinen yleinen oire on levoton uni. Vaikka nukahtaminen onnistuisi, moni heräilee pitkin yötä tai havahtuu aamuyön tunteina ilman selvää syytä. Samalla pienetkin arjen vastoinkäymiset voivat tuntua kohtuuttoman suurilta. Ruuhka liikenteessä tai ylimääräinen tehtävä työpäivän aikana saattavat nostaa stressitasot hetkessä korkealle.
Hyvä uutinen on se, että hermosto on hyvin muovautuva. Stressitilasta palautumista voivat tukea esimerkiksi rauhalliset hengitysharjoitukset, aamun luonnonvalo, säännölliset liikuntatauot sekä ruutuajan vähentäminen iltaisin. Myös kävely, venyttely ja päiväkirjan kirjoittaminen voivat auttaa kehoa ymmärtämään, että jatkuva hälytystila ei enää ole tarpeen.
Asiantuntijoiden mukaan tärkeintä on johdonmukaisuus. Pienetkin päivittäiset teot voivat ajan myötä opettaa hermostoa palautumaan tehokkaammin. Mitä useammin keho pääsee kokemaan rauhallisia hetkiä, sitä helpommin se löytää takaisin tasapainoon myös kiireisen arjen keskellä.