Lemmikkeihin kohdistuva väkivalta jää Suomessa viranomaisilta huomattavasti useammin huomaamatta kuin eläinten hoidon laiminlyönnit.
Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan eläinsuojeluvalvonnassa havaitaan herkästi esimerkiksi puutteet ruokinnassa ja eläinten pitopaikoissa, mutta väkivaltaepäilyt johtavat harvoin konkreettisiin havaintoihin.
Lue myös: Tämä on hedelmistä terveellisin – ja syöt sitä jo todennäköisesti väärin
Lue myös: Parisuhdeasiantuntija paljastaa: Voimakas kemia ei välttämättä ole rakkautta
Eläinlääketieteen lisensiaatti Elli Valtosen tutkimus tarkasteli lemmikkieläimiin liittyvää eläinsuojeluvalvontaa pääkaupunkiseudulla sekä eläinsuojelurikoksia koko Suomessa. Aineistona käytettiin eläinsuojelutarkastusten asiakirjoja vuosilta 2019-2020 sekä käräjäoikeuksien tuomioita vuosilta 2011-2021.
Tutkimuksen mukaan virkaeläinlääkäreiden tekemien eläinsuojelutarkastusten määrä on kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana, ja samalla yhä suurempi osa havaituista puutteista liittyy lemmikkieläimiin. Vain pieni osa tapauksista etenee kuitenkaan poliisitutkintaan tai syyteharkintaan asti.
Käräjäoikeuksissa käsitellyistä eläinsuojelurikoksista valtaosa liittyi eläinten passiiviseen laiminlyöntiin. Noin joka neljännessä tapauksessa kyse oli eläimeen kohdistuneesta väkivallasta.
Virkaeläinlääkäreillä oli keskeinen rooli rikosten paljastamisessa, sillä monet oikeuteen päätyneet tapaukset saivat alkunsa heidän tekemistään tarkastuksista ja havainnoista.
Lue myös: IS: Ruotsissa paljastui järkyttävä rikosvyyhti – mies paritti vaimoaan yli 250 miehelle
Lue myös: Ensimmäiset merkit raskaudesta – nämä moni huomaa jo ennen kuin testi näyttää plussaa
Tutkimuksessa havaittiin myös eroja rikoksista epäiltyjen taustoissa ja perusteluissa. Eläinten keräilijät ja eläintuottajat vetosivat usein vaikeisiin elämäntilanteisiin ja kritisoivat viranomaisten toimintaa. Väkivaltarikoksista syytetyt puolestaan perustelivat tekojaan esimerkiksi eläimen käyttäytymisen hallinnalla tai omalla epävakaalla mielentilallaan.
Eläinsuojelurikoksista annetut rangaistukset ovat usein lieviä. Eläintenpitokielto määrättiin vain noin puolelle tuomituista, vaikka tutkijan mukaan sekä laiminlyöntien että väkivaltaisen kaltoinkohtelun tunnistamiseen ja ehkäisyyn tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.