Kuva: AOP

Jarkko Ahola: Kriitikoilta tulee minulle aina ainoastaan negatiivista palautetta

26.11.2016 14:10 - Anna Hopi - Luettu 1 529 kertaa

Ahola toivoisi, että hänet miellettäisiin useammin myös biisintekijänä, eikä pelkästään laulajana ja musiikin tulkitsijana.

Hevimies Jarkko Ahola on tehnyt musiikillisella urallaan täyskäännöksen. Teräsbetoni-yhtyeestä tuttu tukanheiluttaja julkaisi taannoin iskelmällisen Romanssi-albumin, jossa liikutaan romanttisissa ja koskettavissa tunnelmissa. Ahola ei siltikään halua kaikkien kuvittelevan, että hän on romanttinen mies.

Hän esittää ajatuksen, jonka mukaan muusikko on kuin näyttelijä, joka tulkitsee kappaleen, oli se sitten omakohtainen tai ei. Ahola vierastaa nykytrendiä, jossa artistin oletetaan avautuvan yksityiselämästään ja tunteitaan lehtijutuissa ja televisio-ohjelmissa.

- En näe esimerkiksi Vain elämää -sarjaa musiikkiohjelmana. Siinä artisti on pääosassa ja mitä hän käy läpi - hänen tunteensa. Tähdet, tähdet -ohjelma, jossa olin mukana, keskittyi heittäytymiseen. Ei ole enää TV-ohjelmaa, jonne ihmiset tulevat promoamaan uutta musiikkiansa - ja se riittää. Kerroksia on paljon enemmän, toteaa Ahola.

Heittäytymiskykyä mieheltä löytyy, mutta hän ei mielellään avaa tunnemaailmaansa kaikelle kansalle.

- Ne ovat aika henkilökohtaisia asioita. Joillekin se puhuminen on helppoa, joillekin ei. Itse en pidä siitä lainkaan. Olen lähestynyt musiikkia teknisesti, ja jos minulta kysytään aiheesta, puhun sävellyksestä. Minulta kysytään, että miltä sinusta tuntuu. En minä tiedä! Nauraa artisti.

- Minä vain esitän tätä biisiä. Ehkä kuulijasta tuntuu joltain - minä vain esitän tätä kuin näyttelijä. Jos näyttelet natsia elokuvassa, niin ei näyttelijältäkään kysytä, oletko nyt sitten natsi. Kun teen romanttisen levyn, on aika monta kertaa kysytty, että olenko sitten romantikko. Laulan vain kappaleita, ja toivottavasti teen työni niin uskottavasti kuin voin. Se mentaliteetti, että pitäisi avautua ja kertoa kaikki itsestä tökkii kyllä aika paljon.

"Kännissä en mieti, mitä teen"

Tähdet, tähdet -formaatissa näkyminen on vaikuttanut Aholan elämään monin tavoin. Aiemmin hänet tunsi hevikansa, nyt miehen tunnistava yleisö on laajempi.

- Se on tehnyt varovaisemmaksi. Katson enemmän, mitä teen. Tulee kuitenkin hetkiä, jolloin en mieti mitä teen, esimerkiksi kun olen kännissä. Silloin sillä ei ole väliä. Ehkä se on juuri siksi mukavaakin, koska hetken aikaa kaikki on ihan sama. Tampereella saa olla aika rauhassa, ihmiset arvostavat. Enemmän se on Helsingin suunnalla sitä, että pitää miettiä, miten toimitaan, kertaa Ahola.

Hän kieltää olevansa koko kansan suosikkitähti.

- En ole ihan mikään kaiken kansan tuntema vielä, mutta suosion myötä tulee se, että olen kumminkin arvostelulle alttiimpi. Jutut luovat mielikuvan minusta ja ihmiset luulevat tietävänsä, kuka olen. Se on huvittavaa ja vähän raskastakin.

Ahola sanoo saaneensa värikästä palautetta somessa ja internetissä.

- Nykyään on tuo internet, niin ei tarvitse edes olla kännissä, vaan voi kirjoitella omin käsin vähän samaan tyylin kuin olisi kello puoli neljän aamuyön henkisessä avautumistilassa. Kyllähän siellä kaikenlaista tekstiä tulee. Hauskaa, että herätän niin paljon tunteita.

Suojautumiskeinona toimii parhaiten se, ettei lue itsestä tehtyjä juttuja tai nettikeskustelua.

- Välttelen sitä, etten lue itsestäni paljon mitään. En myöskään katsele omia esiintymisiäni. Menen vain eteenpäin. Jos katselee, miltä näytti ja miten joku juttu meni, alkaa vaan ärsyttää.

Ahola ei kuitenkaan ole omien sanojensa mukaan allerginen kritiikille.

- Jos joku on katsonut juuri keikan ja antaa palautetta, niin se sopii. Hyvin perusteltu negatiivinenkin palaute on ok. Monesti on niin, etteivät jotkut tykkää - sitten kannattaa kuunnella jotain muuta. Palaute antaa kokonaisnäkemystä artistillekin siitä, mitä ihmiset arvostavat. En ole koskaan ollut kriitikoiden mieleen, heiltä tulee aina negatiivista palautetta.

"Jokainen biisi on rakas lapsi"

Jarkko Ahola ei näe ongelmana vaihtaa genrejä. Hevimiehen suuhun sopii iskelmäkin, jos tulkinnan voi tehdä omintakeisesti. Romanssi-levyllä kuullaan herkempää laulantaa, mutta myös kappaleita, joissa Aholan hevimenneisyys näkyy.

- Olen mielestäni hyvin keskeisesti hyvä laulaja. Minulle ei muusta puhutakaan kuin lauluäänestäni. Ja sitten vähän Teräsbetonista. Sitten joudun kertomaan, että on minulla tämä Ahola-bändi ja teen näitä biisejäkin, ja tein myös Teräsbetonin kaikki biisit. Tosi harvoin kysytään esimerkiksi siitä, että olen tehnyt biisit itse. Ehkä vähän tylsä artistikuva! naurahtaa mies.

Biiisintekijänä Ahola kertoo olevansa yksinäinen susi.

- Jokainen biisi on rakas lapsi, ja niissä on eri kulma. Joku voi olla taiteellisesti kunnianhimoisempi, jossain taas iskevät lyriikat ja hyvä melodia. Ei joku Orjatar ole mikään mestariteos, mutta kappaleen karuus ja sanat yhdistävät hauskasti keskenään. Oletin silloin kun se tuli, että biisistä tulisi polemiikki. Jengi otti sen tosi hyvin. Nykyään tuntuu, että kaikki otetaan tosissaan, selostaa tähti.

Uransa alussa miehellä oli nälkää tehdä kappaleita, ja uutta musiikkia syntyi vimmalla. Vuodet ovat tuoneet rauhallisuutta luovuuteen, eikä Ahola vaadi itseltään enää niin paljoa.

- Aikaa ja energiaa on nyt vähemmän kuin vaikka 11 vuotta sitten. Kun pääsin levyttämään, istuin joka päivä tekemässä biisejä. Nykyään se on enemmän periodimaista ja tarkoituksenmukaisempaa. Otan yleensä vain kitaran käteen ja soittelen, sekä äänitän sen puhelimeen. Monesti joku juttu tuntuu ensikuulemalta hyvältä, mutta kun siihen palaa myöhemmin, ajatus muuttuu ja tajuaa, millaiseen suuntaan kappaletta voi muokata.

Hän saa ensin soinnut ja melodian, ja viimekseksi kappaleisiin löytyvät sanoitukset.

- Se on vaikeinta, ja sen ehkä joskus kuulee sanoituksistani. Haluan tehdä kaiken yksin. Se on tyhmä ajatus, koska kaikkea ei voi tehdä yksin. Jostakin se itse tekemisen halu kumpuaa.

Ahola kokee, että musiikin teossa on aina ollut tiettyä mystisyyttä, koska hän ei artistina itsekään tiedä, mistä kappaleet kumpuavat.

- Se on se taika musiikin tekemisessä. Biisintekijät usein sanovat, että kappale vain tuli jostakin. Hittibiisit ja yksinkertaiset rallatukset, mitkä jäävät ihmisten päähän soimaan, syntyvät monesti nopeita aihioita. Jostakin mielen sopukoista ne tulevat. Rakennan biisini laulun kautta, ja kokoan monesti mielessäni palapeliä. Yhdistelen erilaisia palasia keskenään, jotain sellaistahan se on, summaa rokkari.

Lue myös: Hevimies Jarkko Ahola teki cover-levyn klassikoista: "Iskelmä on ollut mulle aina vähän kirosana"

Suosittelemme

Uusimmat