Työn tauottaminen ja riittävä lepo ovat elintärkeitä ihmisen henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta.
Ilman huilitaukoa keskittyminen kärsii ja työteho heikkenee, joten työn sujumisenkin kannalta tauot ovat tarpeen.
Tutkija Giulia Enders paneutuu uudessa Elimistön viisaus -kirjassaan työpäivien aikaisiin taukoihin ja kertoo, millaisia vaikutuksia erilaisilla tauoilla on jaksamisen kannalta.
Lue myös: Alkoholittomuus näkyy jo kuukauden aikana – näin tipaton vaikuttaa
Endersin mukaan tarvitaan kolmenlaisia taukoja.
Ensimmäinen taukotyyppi on hengähdystauko, joka kestää muutamista sekunneista minuutteihin. Tällainen niin kutsuttu mikrotauko antaa pienen rentoutumishetken työtehtävien lomassa.
Hieman pidempi paussi kestää viidestä viiteentoista minuuttiin, ja niitä tulisi pitää puolentoista tunnin välein. Tällaiset lyhyet tauot auttavat pitämään keskittymiskykyä yllä.
Kerran työpäivän aikana täytyisi pitää pidempi, 30-60 minuuttia kestävä tauko. Näiden avulla selviämme työviikon läpi.
Endersin suositus on pitää mieluummin liian paljon kuin liian vähän taukoja. Jokaisella on omat rajansa ja palautumistarpeensa, joita kannattaa opetella kuuntelemaan.
Enders kuitenkin muistuttaa, että on mahdollista yrittää myös palautua liikaa. Jossakin vaiheessa tulee vastaan raja, jonka jälkeen ei ole enää mitään, mistä voisi palautua, vaan levosta on jo saatu irti kaikki mahdollinen hyöty.
Lue myös: Kuolleet pakarat vaanivat istumatyöläistä – katso miten ehkäiset vaivaa
Mikäli yritetään rentoutua vielä täydellisen palautumisen jälkeenkin, rentoutuminen saattaa muuttua veltostumiseksi. Ylirentoutuminen ottaa enemmän kuin antaa.
Mikäli rentoutuminen tarkoittaa jatkuvaa puhelimen selaamista, liian pitkiä yöunia tai “vielä yhden jakson” verran överiksi menevää sarjojen ahmimista, ei lopputuloksena ole piristyminen vaan vieläkin nuutuneempi ja väsyneempi olo.
Enders sanoo, että ylirentoutunut ihminen alkaa helposti stressata kohtuuttomasti aivan mitättömistäkin asioista.
Omia rajoja siis kannattaa opetella kuuntelemaan.