Kuva: Shutterstock
Suomalaiset söivät viime vuonna entistä enemmän lihaa - mutta mitä muuta lautasiltamme löytyi?
Ravintotaselaskelma tehtiin tänä vuonna viimeistä kertaa.
Luonnonvarakeskus Luken mukaan lihan kokonaiskulutus nousi Suomessa viime vuonna. Erityisesti suomalaisille maistui naudan- ja siipikarjanliha, joiden kulutus kasvoi edellisvuodesta. Sen sijaan sian-, lampaan-, hevosen- ja poronlihan käyttö väheni. Tiedot selviävät Luken ravintotaselaskelman ennakkotiedoista.
Lihan lisäksi suomalaiset kuluttivat viime vuonna nestemäisiä maitotuotteita. Nestemaitoihin lasketaan rasvaton, kevyt-, täys- ja tilamaito. Niiden lisäksi nestemäisiksi maitotuotteiksi luetellaan muun muassa rahkat ja vanukkaat.
Niiden kulutuksessa on ollut laskua jo pitkään.
- Kevytmaitoa käytetään maitolaaduista eniten, rasvatonta toiseksi eniten. Täysmaidon kulutus sen sijaan hieman kasvoi pitkästä aikaa, Luken erityisasiantuntija Erja Mikkola kertoo Luken tiedotteessa.
Juuston ja voin kulutus sen sijaan pysyi samoissa lukemissa.
Luken ennakkotietojen mukaan sekä tuoretta että pakastettua kalaa kului viime vuonna selvästi vähemmän. Sen sijaan kalasäilykkeiden kulutus kasvoi hieman. Kananmunien käytössä oli vain pientä kasvua.
Hedelmien ja vihannesten kulutus nousi viime vuonna kasvuun. Luke kuitenkin muistuttaa, että tilastot ovat vain suuntaa antavia ja määriin on laskettu mukaan myös mahdolliset hävikit.
Viljojen kulutuksessa nähtiin pientä muutosta. Esimerkiksi teollisuus käytti kauraa elintarvikkeena huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Luken mukaan kauran käyttöaste nousi huippulukemiinsa.
- Kauran elintarvikekäyttö on kasvanut voimakkaasti, mutta Suomessa rehukäyttö on elintarvikekäyttöä suurempaa, Mikkola sanoo.
Näin paljon suomalaiset kuluttivat
Lihaa kulutettiin 78 kiloa henkilöä kohden. Näistä siipikarjaa oli 30,7 kiloa, sikaa 27,4 kiloa, nautaa 17,7 kiloa ja lammasta 0,4 kiloa. Vastaavasti poronlihaa käytettiin 0,4 kiloa ja hevosenlihaa 0,1 kiloa.
Viljoja suomalaiset käyttivät 87,4 kiloa henkeä kohti. Vehnää kulutettiin 49,3 kiloa, ruista 12,2 kiloa, kauraa 12 kiloa, ohraa 0,8 kiloa ja riisiä 7,9 kiloa. Kokonaismäärään on laskettu mukaan myös maissin, tattarin ja muiden leipäviljojen kulutus.
Yhteensä nestemäisiä maitotuotteita käytettiin viime vuonna 130 kiloa henkilöä kohti. Nestemaitojen osuus tästä oli 87,6 kiloa ja muiden nestemäisten maitotuotteiden 42,9 kiloa. Juustoa syötiin keskimäärin 26,1 kiloa henkilöä kohden, kun taas voin kulutus oli keskimäärin 3,1 kiloa.
Kalaa Suomessa kulutettiin kokonaisuudessaan 10,6 kiloa henkilö kohti. Kananmunia taas käytettiin noin 11,8 kiloa henkeä kohti. Määrään on laskettu mukaan myös kananmunien maatilakäyttö sekä kuluttajien maatiloilta suoraan ostamat kananmunat.
Sokeria keskivertosuomalainen käytti 30 kiloa vuoden 2024 aikana.
Tuoreet hedelmät ja vihannekset maistuivat viime vuonna suomalaisille. Hedelmiä kulutimme 48 kiloa henkilöä kohti. Sitrushedelmien osuus oli lähes 12 kiloa ja muiden tuoreiden hedelmien 36,6 kiloa. Vihanneksia kulutimme kaiken kaikkiaan noin 64 kiloa henkeä kohti. Näistä tomaatteja oli 11,6 kiloa ja muita tuoreita vihanneksia 52,4 kiloa. Perunaa käytettiin vajaat 65 kiloa henkilöä kohti.
Laskelma ei kerro ruoankulutuksen tarkkaa määrää, vaan kuvastavat kulutukseen tarjolla ollutta määrää. Tarkat tulokset määristä saadaan syksyllä.
Ravintotase on Luken tekemä yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, käytöstä ja kulutuksesta. Tänä vuonna julkistettu ravintotase on viimeinen laatuaan, sillä niitä ei enää tämän jälkeen tehdä.
Lue myös: Suomeen uusi Michelin-tunnustus
Lue myös: Tunnettu vegaanidonitsipaikka Round alkaa tarjota myös eläinperäisiä tuotteita
Lue myös: Viisi asiaa, joiden säilytyspaikkaa keittiössä on hyvä harkita
Lähde: Luonnonvarakeskus Luke
