Kuva: Nacon

"Todellinen etsiväseikkailu" - Arvostelussa: Vampire: The Masquerade - Swansong (PS5)

11.06.2022 21:15 - Henri Laukka / henri.laukka@bauermedia.fi

Vampire: The Masquerade -pelisarjan tuorein tulokas asettaa pelaajan kolmen vampyyrin saappaisiin tutkimista ja pähkäilyä vaativaan etsiväseikkailuun.

World of Darkness -roolipelimaailman fanit ovat todella pitkään odottaneet Vampire: The Masquerade -pelisarjaan tulokasta, joka kantaisi ylväänä yllään pelisarjan kulttiklassikoiksi muotoutuneiden alkuperäisen roolipelin ja Bloodlinesin manttelia. Bloodlines 2:n ollessa kehityslimbossa ja suurissa vaikeuksissa, Big Bad Wolfin työstämä ja Naconin julkaisema Vampire: The Masquerade - Swansong on hyvä välipala pelisarjan suurta tulokasta odottaville.

Swansongia ei kannata kuitenkaan pitää lähtökohtaisesti puhdasverisenä roolipelinä. Peli ei esimerkiksi sisällä lainkaan taisteluelementtejä, vaan kaikki dilemmat ratkaistaan, ja juonellisten risteysten suunnat valitaan, keskustelemalla ja maailmaa tutkimalla. Kyseessä on todellinen etsiväseikkailu, jonka parissa viihtyy, jos tykkää lukea lorea paljastavia pitkiäkin tekstejä, sekä tutkia maailmaa senttimetrin tarkalla kammalla vihjeiden ja uusia keskusteluvaihtoehtoja ja ratkaisuja avaavien johtolankojen toivossa.

(kuva: Nacon)

Bostonin vampyyriyhteisö on punaisen hälytyksen kourissa. Bostonin ja Hartfordin vampyyrien välien lämpeämistä ja yhteistyön kukoistamista juhlistavassa juhlassa tapahtuu tuntemattoman tahon masinoima verilöyly, jonka johdosta koko Bostonin vampyyriprinssi Hazel Iversenin johtama yhteisö lyödään lukkojen taakse odottamaan, että syyllinen selviää ja vampyyrien ylläpitämä peitetyö, Masquerade, pysyy yllä. Asiaa selvittämään lähtee kolme pelaajan ohjastamaa vampyyriä: Galeb Bazory, Emem Louis ja Leysha, jotka kaikki edustavat eri vampyyriklaaneja erikoiskykyineen.

Galeb on perus enforcer-tyylinen lihaskimppu, joka osaa uhkailemalla ja voimaa käyttämällä saada muut tekemään mitä haluaa. Emem näkee helpommin asioiden todellisen laidan ja osaa vaikuttaa itsevarmuudellaan ja vampyyritaidoillaan toisten mielipiteisiin. Leysha puolestaan osaa muuttua näkymättömäksi ja näkee tulevaisuutta paljastavia hallusinaatioita. Hahmojen erikoiskykyjä pystyy vahvistamaan tehtävistä kerättävillä kokemuspisteillä, joiden suuruus määräytyy sen mukaan, että mitä valintoja pelaaja tekee tehtävien aikana, ja että mitä vihjeitä ja johtolankoja tämä löytää.

(kuva: Nacon)

Tehtävät itsessään ovat varsin suoraviivaisia, mutta sopivan monimutkaisia ja hyvin rakennettuja kokonaisuuksia. Pelaaja voi periaatteessa läpäistä tehtävät pääsemällä paikasta A paikkaa B, mutta maailman tutkiminen ja juonenmurusten etsiminen kannattaa, sillä ne avaavat uusia lähestymistapoja tehtävien selvittämiseen. Hahmojen eri kyvyt mahdollistavat myös erilaisia tutkimusmenetelmiä, mikä lisää mekaniikkojen syvyyttä mukavasti. Tämä tutkiminen, kuten sanottua, näkyy myös suoraan tehtävien jälkeen saatavissa kokemuspisteissä, millä voi kehittää hahmoa ja avata taas uusia dialogivaihtoehtoja pelaajan käyttöön.

Dialogien kautta tehtävät valinnat ja saavutettavat ratkaisut ovat mielekkäitä ja niissäkin voi käyttää sopivissa määrin taktikointia hyväkseen. Jos esimerkiksi käyttää hahmonsa suostuttelukykyä, niin siihen voi panostaa keskittämällä kykyyn erilaisia voimapisteitä. Myös keskustelukumppani voi kuitenkin käyttää omaa focustaan torjuakseen pelaajan yrityksen. Niin keskustelun onnistumisprosentin kuin vastustajan focuksen käytön mahdollisuuden näkee kuitenkin suoraan keskustelun edetessä, joten turhia yrityksiä voi helposti välttää. Jos voimasuhteet ovat tasan, niin peli heittää noppaa ja onnistumisen mahdollisuus määräytyy voimasuhteiden mukaan. Keskusteluissa käytetyt voimapisteet saa takaisin tehtävien jälkeen tai käyttämällä erillisiä niitä palauttavia esineitä. Ne ovat kuitenkin varsin harvinaisia, joten niitä ei kannata käyttää ihan missä tahansa tilanteessa.

(kuva: nacon)

Voimapisteiden lisäksi pelaaja voi käyttää joissakin keskustelutilanteissa myös vampyyrivoimiaan ohjatakseen keskustelukumppanin tahtoa haluamaansa suuntaan. Ihmisiin käytettäessä nämä kyvyt ovat varsin tehokkaita, mutta toisia vampyyrejä vastaan tilanne on tietysti eri näiden satoja vuosia kestäneen elämän suoman luonnollisen suojan ansiosta. Periaateessa vampyyrikyvyt toimivat samalla tavalla kuin voimapisteillä käytettävät suostuttelukyvyt, joskin ne vain lisäävät pisteitä pelaajan hahmon nälkämittariin.

Tätä mittaria sitten tyhjennetään – milläpä muulla kuin – imemällä pahaa aavistamattomilta uhreilta verta. Uhrien houkuttelu ei kuitenkaan vaadi mitään sen kummempia valmisteluja kuin sen, että etsii turvallisen paikan ja käy sanomassa tulevalle neulatyynylle, että: “Tuleppas käymään tuolla!” Itse ruokailuhetki on sitten siinä mielessä erikoinen, että pelaajan täytyy välttää imemästä uhria kuiviin, jottei kaikkien hahmojen yhdessä jakama epäilysmittari pääse täyttymään. Mittarin täyttyessä kaikenlainen suostuttelu ja muu vampyyrien olemassaoloon liittyvä pelimekaaninen vaihtoehto vaikeutuu.

(kuva: Nacon)

Juonellisesti peli on oikeinkin mielenkiintoinen ja hyvin rakennettu kampe. Vampyyrien kokeman mysteerin selvittäminen ja alueiden tutkiminen on kaiken aikaa mielenkiintoista. Pelin hahmojen laadukas ääninäyttely ja juonenkulun sopiva rytmitys koukkuineen pitävät yllä tuota mielenkiintoa loppuun asti, eikä pelin päätös todellakaan ole nimestään huolimatta mikään joutsenlaulu.

Pelille on totta kai olemassa lukuisia eri loppuja, jotka kaikki riippuvat siitä, että mitä juonenkulullisia vaihtoehtoja pelaaja on pelin aikana valinnut ja mitä piilotettuja vihjeitä ja lorea löytänyt. Pelin uudelleen pelaamiselle on siis sopivasti kannustinta eikä hieman alle 20 tunnin kesto tunnu liian pitkältä. Nopeammat pelaajat pelaavat pelin läpi tätäkin vauhdikkaammin, mutta rauhassa tutkiskelijoilta siinä kestää tuo mainittu viidesosasatanen.

Graafisesti peli jättää hieman petrattavaa, sillä vaikka peli näyttää ja tuntuu oikeinkin hyvältä Playstation 5:llä pelatessa, niin mitään varsinaista uutta sukupolvea se ei ole. Pelissä nähtävät ja koettavat hahmot ovat kaikki poikkeuksetta jäykkiä ja vahamaisia ja varsinkin kasvoanimaatiot ovat peruja jostain Mass Effect 3:n alkuperäisestä julkaisusta. Jos näiden lapsuksien taakse kuitenkin osaa katsoa, niin käsissä on oikeinkin viihdyttävä ja tarinantäyteinen peli.

Vampire: The Masquerade - Swansong julkaistiin moderneille konsoleille ja PC:lle 19. toukokuuta 2022.

Lue myös: Suositussa Dead By Daylight -pelissä nähdään kauhuklassikkohahmo - "Hän tulee pelottamaan teitä"

Lue myös: Kiinnostaisiko nähdä kybermaailma kissan silmin? Stray-videopelistä julkaistiin ensimmäinen traileri

Suosittelemme

Uusimmat