Kuva: Senja Rapila

Ei ole totta!! Koronavirus, pilasitko ihan oikeasti maailmanmatkamme?

13.03.2020 07:30 - Emilia Parkkonen

Huoh,en tiedä edes mistä aloittaa.

Kuinka sattuikaan, että viime postauksessa puhuin siitä, että aina kun jotain hyvää on tapahtumassa, pelkään aina pahinta sitten kuitenkin. Päätin kuitenkin antaa itselleni luvan olla onnellinen ja fiilistellä tätä upeaa mahdollisuutta, jonka olemme saaneet – vihdoinkin toteutamme unelmamme maailmanmatkasta.

Sitten maailmankaikkeus päätti, että nyt on sopiva aika koronavirukselle.

Taistelen joka hetki sitä vastaan, että en vaivu syvään epätoivoon – taas meitä koetellaan. Tiedän, että tässä ei ole kyse meistä, enkä missään nimessä vähättele tällä niitä kauheuksia, mitä koronavirus on aiheuttanut ja aiheuttaa eri ihmisille tässä maailmassa – hajottaa perheitä, yrityksiä, elämää ylipäätänsä. Olen eniten huolissani riskiryhmään kuuluvista, heikommista ihmisistä, sillä fakta on se, että ihmisiä tulee menehtymään koronan takia. Olen kuitenkin huolissani myös meidän tulevaisuudestamme, sillä tuleva matkamme oli koko elämämme, pääsylippu jonnekin muualle, raskaamman ajanjakson jälkeen. Investoimme siihen kaiken, mitä pystyimme ja olimme niin valmiita, niin valmiita uuteen alkuun. Kyseessä ei ollut pelkkä matka.

Tilanteemme on tällä hetkellä tämä:

- Asuntomme on alivuokrattu ja elämme nyt Airbnb:ssä.

- Työni päättyy maaliskuun lopussa.

- Kaikki ylimääräiset tavarat on myyty, varastoitu, tai heitetty pois

- Elämämme on tällä hetkellä pakattuna kolmeen matkalaukkuun ja pariin reppuun

- Maaliskuun lopussa on tehtävä päätöksiä lykkäämisestä tai perumisesta. Jos matkamme perutaan kokonaan, miten järjestämme asiat Suomessa?

Kaksi isointa ongelmaa lähdössä ovat:

- Riski, että edesautamme viruksen leviämistä matkustellessamme

- Riski, että me saamme tartunnan maailmalla, emmekä saa tarpeellista hoitoa.

Positiivisia asioita ovat:

- Se, että matkustamme kahdestaan autolla, meillä on tiedossa tällä hetkellä kaksi laivamatkaa ja yksi autojunasetti, mutta muuten olemme hyvin eristäytyneitä matkustaessamme (poislukien ajanvietto kohteessa).

- Se, että meillä on vielä mahdollisuus lykätä aloittamista hieman ja sitä kautta vielä pieni mahdollisuus, että pääsemme lähtemään.

- Se, että pystymme toimimaan nopeasti ja ketterästi, koska tosiaan matkatavaraa on vähän ja auto löytyy.

Elättelen vielä toivoa. Varmaa on vain epävarmuus ja vaikka jossain vaiheessa maailman tilanne suhtautuisikin myötämielisesti matkustamiseen, jää tästä kaikesta silti trauma. Paha maku. Voimmeko enää nauttia matkasta samalla tavalla kuin kuvittelimme? Uskallammeko rentoutua ja antaa vain mennä, vai pelkäämmekö jatkuvasti uutta katastrofia?

Aika näyttää.

Peskää käsiä, hengatkaa himassa, ottakaa homma vakavasti, niin saadaan tämä pian pakettiin.

Tsemppiä kaikille <3

- Emilia

Lue myös:

 NYT LÄHTI! Irtisanouduin töistäni ja toteutan vihdoin haaveeni – ei enää entistä elämää!

 ”Luulin, että Pikku G kasvoi aikuiseksi ja hänestä tuli Cheek” – onko sinullakin ollut mitä oudoimpia uskomuksia?

Vinkkejä ja suositteluita häihin - no okei, pari kuvaakin!

Muutama kuvahelmi syksyiseltä Italian matkalta. Kurkista kuvat ja lähde hetkeksi pakoon kaamosta!

Apua olen niin innoissani! Kekkasin miten unelmat toteutuvat ihan oikeasti!

Häämme Toscanassa - ihanat kuvat taianomaisesta viikonlopusta. Take me back!!

Häät ovat ohi ja minä haistelen tyhjennettyjä vesileluja.

Olipahan polttarit – kesti viikkoja toipua!

Ei kun nyt siis ihan oikeasti! Kokeilkaa tätä jälkkäriä, en ole ikinä syönyt mitään näin hyvää!

Puhutaan hetki kuolemasta – tämä on minun tarinani menetyksestä

Kommentoi