Flunssasta viis! Tämän vuoksi D-vitamiinia kannattaa syödä
Eilen ja tänään on uutisoitu siitä, miten D-vitamiini ei ehkäise flunssaa. Uutisoinnissa on kuitenkin jäänyt vain vähälle huomiolle se, miten tärkeä D-vitamiini on.
Suomalainen lääkäriseura Duodecim kirjoittaa omassa uutisessaan raflaavasti, ettei D-vitamiinia kannata syödä flunssan ehkäisyyn. Uutisessa kirjoitetaan tosin myöhemmin, miten vitamiinilla on monia terveysvaikutuksia, joiden takia sen saannista kannattaa huolehtia.
Otsikointi "D-vitamiini ei ehkäise flunssaa" saattaa kuitenkin saada monet lukemaan vain otsikon ja miettimään, ettei D-vitamiinia tarvita sitten ollenkaan. Suurin osa meistä ei saa tarpeeksi D-vitamiinia. Siitä pitää huolen muun muassa pohjoinen sijaintimme ja auringonvalon vähyys. Emme välttämättä myöskään saa tarvittavaa määrää D-vitamiinia ruokavaliosta.
Miksi D-vitamiinia pitää sitten saada? Monenkin eri syyn takia. Yksi suurin syy on se, että se tukee luuston terveyttä. Ravintoterapeutti Sinikka Pakeman kertoo Terveellisen ravinnon aakkoset -teoksessa, että D-vitamiini on myös muun muassa tärkeä immuniteetin säännöstelijä ja se tukee myös aivojen toimintaa.
Tohtori Tolosen nettisivuilla kirjoitetaan, että D-vitamiini ehkäisee noin sataa sairautta, muun muassa sydän- ja verisuonitauteja, masennusta. Sivuilla kirjoitetaan myös tiukkaan sävyyn Suomen tilanteesta:
"Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson piilottelee valtion ravitsemusneuvottelukunnan selän takana D-vitamiinin saantisuositusasiassa. Hänen tulisi vaatia viranomaisia nostamaan suositus tutkimustiedon edellyttämälle tasolle, sillä nykyinen suositus heikentää kansalaisten terveyttä ja lisää yhteiskunnan kuluja."
D-vitamiinia saadaan ruoan ja auringon lisäksi lisäravinteista. Vitamiinia syntyy, kun auringonvalo muuttaa ihon alla olevan kolesterolin D-vitamiiniksi. Ravintoterapeutti Pakeman kertoo teoksessaan, että D-vitamiinia saa tarpeeksi, kun oleskelee 15 - 20 minuuttia keskipäivän auringossa ilman aurinkosuojavoiteita niin, että käsivarsille, jaloille, selkään ja kasvoihin tulee aurinkoa. Tämä on hieman haastavaa toimintaa synkkinä syyspäivinä tai keskellä talvea. Ruoasta D-vitamiinia saa hyvin muun muassa rasvaisesta kalasta: villilohi, sardiinit, silli, makrilli ja kalanmaksaöljy.
D-vitamiinin viranomaissuosituksista puhutaan tasaisin väliajoin. Näin asiaa käsitellään Tohtori Tolosen sivuilla:
"D-vitamiinin viranomaissuositus on nykyisin alle 2-vuotiaille 10 µg, 2-60-vuotiaille 7,5 µg ja yli 60-vuotiaille 20 µg päivässä. Todellinen tarve on sellainen, jolla seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) nousee viitearvoon, 75-150 nmol/l. Yleensä se edellyttää 75-100 µg:n saantia päivää kohti laskettuna. Ihanteellinen lukema on 125-150 nmol/l."
Lähteet: Terveysportti, Jama, Tritolonen, Terveellisen ravinnon aakkoset -teos
