Maailmaa vuosikymmeniä piinannut mystinen humina sai selityksen – mutta se ei ehkä miellytä

Selitys taisi olla aika arkipäiväinen.

Julkaistu:

Kuvittele tilanne, jossa makaat yöllä sängyssä ja havaitset vaimean, moottorin tyhjäkäyntiä muistuttavan jyrinän tai huminan. Tarkistat ikkunat, kuuntelet liikennettä ja yrität paikantaa lähialueelta mahdollista konetta tai laitetta, mutta mitään selittävää ei löydy. Erikoisinta on se, että vierellä nukkuva ihminen ei kuule ääntä lainkaan.

Tätä hämmentävää kokemusta kutsutaan eri puolilla maailmaa nimellä ”The Hum” eli humina. Ilmiö on vaivannut ihmisiä vuosikymmenten ajan ja synnyttänyt runsaasti selityksiä aina teknisistä ja ympäristötekijöistä salaliittoteorioihin ja jopa ufo-spekulaatioihin.

Tuoreen tutkimusnäytön perusteella selitys saattaa kuitenkin löytyä ihmisen omasta kuulojärjestelmästä eikä ulkoisesta ympäristöstä.

Humina nousi laajaan julkisuuteen ensimmäisen kerran Englannin Bristolissa 1970-luvulla, kun paikallislehdet täyttyivät asukkaiden valituksista, jotka koskivat jatkuvaa matalataajuista ääntä. Pian samanlaisia raportteja alkoi kuulua muualta Isosta-Britanniasta, Pohjois-Amerikasta, Australiasta ja Euroopasta.

Yksi kuuluisimmista tapauksista koettiin Taosin pikkukaupungissa New Mexicossa, jonne hälytettiin lopulta tiederyhmä tutkimaan mystistä matalaa jyrinää.

Lue myös: Katseen seurantatutkimus paljasti mihin autistinen lapsi kiinnittää huomiota – aikuiset voivat vaikuttaa havainnointiin

Ilmiö on maailmanlaajuinen, mutta silti yllättävän harvinainen, sillä vain pieni osa ihmisistä pystyy kuulemaan huminan. Ääntä kuvaillaan usein etäiseksi kuorma-auton moottoriksi tai sähköiseksi surinaksi. Se kuuluu selkeimmin sisätiloissa ja hiljaisina yötunteina, jolloin taustamelu vaimenee.

Vuosien varrella ilmiölle on etsitty syyllistä teollisuuslaitoksista, ilmanvaihtojärjestelmistä, tuulivoimaloista ja sähköverkoista. Myös luonnonilmiöitä, kuten meren aaltoja tai maaperän tärinää, on epäilty. Koska aukottomia ulkoisia selityksiä ei ole vuosikymmenten aikana löytynyt, katseet käännettiin lopulta kuulijoihin itseensä.

Selvittääkseen mysteerin, Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston NTNU:n professori Markus Drexl työryhmineen tutki Saksassa 28 ihmistä, jotka kuulivat tätä selittämätöntä huminaa säännöllisesti.

Ensin tutkijat selvittivät, onko huminaa kuulevilla ihmisillä vain poikkeuksellisen herkkä kuulo matalilla taajuuksilla. Suurimmalla osalla testatuista oli kuitenkin täysin normaali kuulo, ja vain kahdella osoitettiin keskimääräistä parempi herkkyys matalille äänille.

Lue myös: Oululainen syöpätutkimus: uusi lähestymistapa löytää ärhäkät rintasyövät ajoissa

Seuraavaksi tutkijat selvittivät, voisiko korva itsessään synnyttää äänen. Ihmisen sisäkorva voi tuottaa vaimeita ääniä, joita kutsutaan spontaaneiksi otoakustisiksi emissioiksi. Ne ovat normaali sivutuote siitä, miten korva vahvistaa tulevia äänisignaaleja. Jotkut ihmiset voivat kuulla nämä äänet, mutta nekään eivät selittäneet huminailmiötä.

Drexl’n työryhmän vahvimmaksi selitykseksi jäi lopulta tinnitus.

– Uskomme, että ihmisillä on eräänlainen matalataajuinen tinnitus, Drexl totesi.

Useimmat mieltävät tinnituksen korkeataajuiseksi korvien soimiseksi, mutta se voi ilmetä myös kohinana, napsahduksina, suhinana tai matalana huminana. Tinnitus ei ole sairaus, vaan vaaraton kuuloelimistön sisäisesti synnyttämä ääniaistimus, jolle ei ole ulkopuolista lähdettä.

Tinnitus voi hämätä uskomaan, että ääni tulee ympäristöstä. Vasta kun saman äänen kuulee toistuvasti eri paikkakunnilla tai matkoilla, ihminen saattaa epäillä äänen olevan tinnitusta, jota esiintyy monilla ihmisillä.

Tutkijat jättävät silti oven avoimeksi myös muille selityksille. Ihmiskunnan luoma 20-250 hertsin matalataajuinen melu ja alle 20 hertsin infraäänet ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana muun muassa teknologian kehityksen myötä.

Lue myös: Mitä tehdä, jos korvissa soi keikan jälkeen? Korvalääkärin mukaan kuulo voi vaurioitua jo vartissa

Lue myös: Puhdistatko korvasi pumpulipuikoilla? Toimenpiteellä tiedettyäkin enemmän riskejä

Lähde: SciTechDaily