Kuva: Shutterstock

Haaveissa vastuulliset tekstiilit, mutta hankinta tuottaa päänvaivaa? Poimi asiantuntijan neuvot

12.06.2021 08:15 - Minttu Tikkanen / minttu.tikkanen@bauermedia.fi

Moni pitää tekstiilien vastuullisuutta tärkeänä, mutta silti moni myös jättää kuitenkin investoimatta niihin. Asiantuntija kertoo, mitkä ovat vastuullisuuden kompastuskivet ja miten niistä pääsee yli.

Tekstiilialan yritys Finlaysonin tekemä Green gap -niminen tutkimus selvitti, miten ihmiset näkevät vastuullisuuden ja mitkä asiat vaikuttavat tekstiilien ostopäätökseen. Tutkimuksesta selvisi, että suurimmalla osalla on niin sanotusti hyvät aikeet, mutta niiden toteuttaminen tuntuu kuitenkin monesta hankalta tai mahdottomalta. 

Tutkimuksesta kävi ilmi, että 70 prosenttia vastanneista todella haluaisi tehdä vastuullisempia valintoja. Kuitenkin 40 prosenttia ilmoitti silti, että ei jaksa nähdä ylimääräistä vaivaa.

Vaivannäkö on yksi niistä asioista, joihin vastuullisuus usein kaatuu. Monet kokevat tiedon olevan vaikeasti saatavilla ja aikaa tai kiinnostusta perinpohjaisen selvitystyön tekemiseen ennen ostopäätöstä ei ole. On helpompaa kävellä ketjuliikkeeseen ja tarttua ensimmäiseen tarjolla olevaan pussilakanasettiin.

Finlaysonin luovan johtajan, Jukka Kurttilan mukaan ei kuitenkaan riitä, että tuote on ulkoisesti kaunis. Kun tuote on valmistettu vastuullisesti, se on myös sisältä kaunis. Tällöin merkittävää on, missä ja miten tuote on valmistettu, mistä materiaaleista ja mitä tuotteelle tapahtuu käytön jälkeen.

- Tuotteiden on oltava myös sisäisesti kauniita, jotta koti voi hyvin, Kurttila kertoo. 

Kurttilan mukaan vastuullisesti tuotettujen tekstiilien suurin vastustaja on ihmisten välinpitämättömyys sekä muiden yritysten vastuuttomuus. Green gap -tutkimuksessa noussut huoli siitä, että luotettavaa tietoa on vaikea löytää on Kurttilan mielestä täysin aiheellinen. Tiedon hankinta on tehty kuluttajalle haastavaksi. Tilannetta ei helpota, että markkinoilla on myös paljon viherpesua eli tuotetta markkinoidaan vastuullisempana, kuin se todellisuudessa on. Kurttila antaa esimerkin, että ketjuliikkeet saattavat vaikkapa mainostaa "vastuullista" pussilakanasettiä kympillä. Sellaiseen ei kuitenkaan kannata haksahtaa.

- Vastuullisuus on tuolla hinnalla täysi mahdottomuus, Kurttila tyrmää.

Kun tarjolla tosiaankin on pussilakanoita kympillä, voi oikeasti vastuullisesti tuotettujen lakanoiden hinta tuntua korkealta. Finlaysonin toimitusjohtaja Mikko Koponen ymmärtää tämän, mutta hän neuvoo, että omaa ajattelutapaansa kannattaisi pyrkiä muokkaamaan. 

- Vastuullinen tuote on valmistettu paremmin ja kestää myös käytössä pidempään. Siksi hintaa pitäisikin miettiä per tuotteen käyttökerta. Vastuullisen tuotteen hinta tulee näin todellisuudessa halvemmaksi, koska se kestää käytössä huomattavasti kauemmin, Koponen kertoo.

Mitä tuotteesta sitten pitäisi tietää ennen ostopäätöstä? Valmistusmaalla on merkitystä, mutta se vielä yksinään ei kerro kaikkea. Korkean riskin maissa kuten Kiinassa valmistettuihin tuotteisiin voi liittyä huomattavia ihmisoikeusongelmia kuten pakko -tai halpatyötä. Sen sijaan EU-maita velvoittavat tietyt säädökset, jotka takaavat osaltaan vastuullisempaa tuotantoa jäsenmaiden alueella valmistetuille tuotteille. Valmistusmaan lisäksi kannattaa etsiä tietoa myös siitä, missä ja miten tekstiilin kuitu on kasvatettu ja kerätty, mihin valmistuksesta syntyvä jätevesi on ohjattu ja kuka valmistajatehtaan olosuhteita on tarkistanut. Jotkin tehtaat väittävät valmistavansa vastuullisesti, mutta todellisuudessa paikalle ei ole päästetty ketään ulkopuolista tarkastamaan asiaa. 

Tuotteen vastuullisuudesta voivat kertoa myös erilaiset sertifikaatit, jotka takaavat vaikkapa reilua kauppaa ja luonnonmukaista viljelyä. Suomen Tekstiili & Muoti ry:n johtava asiantuntija Satu-Maija Mäki kertoo, että erilaisia sertifikaatteja löytyy niin paljon, että pyörryttää. Osa niistä edellyttää tiukempia toimia, osa löyhempiä - niiden voi kuitenkin yleisesti ajatella olevan tyhjää parempia. Tässäkin on kuitenkin oltava ketjuliikkeiden kanssa tarkkana, sillä ketjut voivat myös luoda ja käyttää ihan omia sertifikaattejaan. Ne eivät todennäköisesti takaa minkäänlaista vastuullisuutta, tuotantoprosessia ei todellisuudessa ole tarkastettu tai sitä ei ainakaan ole tehnyt kukaan ketjun ulkopuolinen. Jos sertifikaatti ei ole virallinen ja yleisesti käytetty, siihen ei kannata luottaa. 

Kurttilan mukaan yritysten suuri haaste tulevaisuudessa onkin juuri tuotantoprosessinsa läpinäkyväksi tekeminen. Hän muistuttaa myös, että jos tuotteesta on heikosti tietoa saatavilla, on kuluttajalla oikeus myös vaatia sitä yritykseltä. 

Lue myös: Yhä useampi kuluttaja haluaa tehdä vastuullisia valintoja - mitä Marimekossa tehdään asian eteen?

Lue myös: Käytettyjen vaatteiden tarjonta kasvaa netissä - uusin second handia myyvä yritys yllättää sinutkin

Lue myös: 7 suomalaista muotibrändiä, joista haluat kuulla - lappeenrantalaismerkki noteerattu Voguessakin

Kilpailut

Uusimmat